Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on keskeinen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Olemme sitoutuneet kestävän kehityksen edistämiseen liiketoiminnassamme ja seuraamme toimintaamme asetetuin tavoittein ja mittarein. Kehitämme toimintaamme ja vastuullisuuttamme tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Kiinteistöt muodostavat noin 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, joten toimenpiteet olemassa olevien kiinteistöjen päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä. ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat työllään niin ympäristön tilaan kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

3.1 Ympäristöjärjestelmät vastuullisuuden perustana

Ympäristövastuullinen palvelutuotanto on ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohta. ISS:llä on käytössä Bureau Veritas Certificationin myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

ISS:llä on sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka kattaa kaikki palvelumme valtakunnallisesti.

ISS:n pääkonttorilla on käytössä lisäksi WWF:n sertifioima Green Office -ohjelma, jonka avulla kannustamme henkilöstöä osallistumaan oman työpaikan ympäristövastuullisuuden kehittämiseen. ISS:n pääkonttori sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa yrityspuistossa Helsingissä.

Green Office kannustaa vastuullisuuteen

Green Office kannustaa vastuullisuuteen
Pääkonttorilla seurat­­tavat Green Office ­ympäristöjärjestelmän indikaattorit ovat sähkönkulutus, tieliikenteen päästöt ja paperiostot.

Green Office on WWF:n ympäristöjärjestelmä, joka tarjoaa yrityksille käytännönläheisiä työkaluja ja apua hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja sitä kautta myös kustannussäästöjen saavuttamiseen. ISS on ollut jo usean vuoden ajan osa Suomen Green Office -verkostoa. Ohjelman voima piilee yhteisöllisyydessä: jokainen työntekijä pääsee vaikuttamaan työpaikkansa ekologiseen jalanjälkeen.

ISS:n LEED Platina -sertifioitu pääkonttori Ultimes Business Garden valmistui keväällä 2016. Henkilöstö haluttiin mukaan toimiston ympäristövastuullisuuden kehittämiseen, ja pääkonttorilla otettiin heti käyttöön Green Office -ohjelma. Ohjelma oli ISS:läisille tuttu jo entuudestaan, koska vanha pääkonttorikin oli ollut vuodesta 2011 mukana Green Office -verkostossa.

Pääkonttorilla seurattavat Green Office -indikaattorit ovat sähkönkulutus, tieliikenteen päästöt ja paperiostot. ISS:n Green Office -tiimi kokoontuu pääkonttorilla säännöllisesti. Innostunut tiimi haluaa löytää uusia keinoja toimistomme vastuullisuuden parantamiseksi ja henkilöstömme tietoisuuden kehittämiseksi. Pienillä arjen ekoteoilla ja vastuullisilla valinnoilla voimme jokainen vaikuttaa.



3.1.1 Ympäristövastuullisuuden tavoitteet

Ympäristöpäämäärämme on "Luon ekotehokasta huomista". Pyrimme tähän päämäärään seuraavilla keinoilla:

  • Tukemalla asiakkaiden omaa ympäristötyötä sekä vähentämällä kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia ekotehokkailla kiinteistöpalveluilla ja suunnitteluratkaisuilla
  • Vähentämällä ISS:n omasta toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä
  • Kehittämällä henkilöstön ympäristöosaamista ja -tietoisuutta
ISS:n ympäristö­ päämääränä on luoda ekotehokasta huomista.
YMPÄRISTÖTAVOITTEET
2016–2018
Toteutuma
2016
TOTEUTUMA
2017
Ympäristöjärjestelmän kehittäminen
Uuden ISO 14001:2015 -standardin käyttöönotto ja sertifiointi.

WWF:n Green Officen käyttöönotto uudella pääkonttorilla.
Toimintamme sertifioitiin kokonaisuudessaan uuden ISO 14001:2015 -standardiversion mukaisesti. WWF myönsi uudelle pääkonttorillemme Green Office -merkin. Bureau Veritas Certification myönsi siivouspalveluille ISO 9001:2015 -laatusertifikaatin.
Aineet ja kemikaalit
Siivousaineiden käytön vähentäminen 5 prosenttia vuodesta 2015. Tavoitetta siivousaineiden kulutuksen vähentämiseksi ei saavutettu, vaan aineiden kulutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,8 prosenttia. Tavoite saavutettiin ja käytimme 6,3 prosenttia vähemmän siivousaineita edelliseen vuoteen verrattuna.

Lue lisää siivouksen ympäristö­vastuullisuu­desta luvusta 3.2.2
Ympäristömerkittyjen tuotteiden käytön lisääminen. Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus kasvoi 46 prosenttiin. Ostetuista siivoustuotteista 47,4 prosenttia oli ympäristömerkittyjä.

Lue lisää siivouksen ympäristö­vastuullisuu­desta luvusta 3.2.2
Liikkuminen
Ajoneuvoilla ajamisesta aiheu­tuvien päästöjen vähentäminen 8 prosenttia vuodesta 2015. Ajoneuvoista aiheutuvat pääs­töt vähenivät 10,5 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Päästöt vähenivät 23 prosenttia edellisvuodesta.

Lue lisää liikkumisesta luvusta 3.3.3

Katso Päästöt-taulukko luvusta 3.3.3
Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö
60 prosentin kierrätysasteen saavuttaminen vuoden 2018 loppuun mennessä. Uusi tavoite ylitettiin, ja kierrä­tysprosentti oli 65. Hyötykäyttö­prosentti oli 100. Kierrätysaste laski hieman ja oli 59 prosenttia. Hyötykäyttöön meni 100 prosenttia jätteistä.

Lue lisää ISS:n omien toimipisteiden jätehuollosta luvusta 3.3.2
Henkilöstön ympäristöosaaminen
Ympäristöverkkokoulutuksen suorittaneiden osuuden kasvattaminen. Tavoitteena 80 prosenttia toimihenkilöt, 50 prosenttia koko henkilöstöstä vuonna 2018. Ympäristöverkkokoulutuksen suorittaneiden osuus toimihenkilöistä kasvoi 77 prosenttiin. Työntekijöiden osalta suorittaneiden osuus laski 16 prosenttiin. 21 prosenttia koko henkilöstöstä on suorittanut koulutuksen. Vuonna 2017 ympäristöverk­kokoulutuksen suorittaneiden osuus kasvoi 37 prosenttiin koko henkilöstöstä. Toimihenki­löiden osalta pääsimme tavoit­teeseen: heistä 86 prosenttia on suorittanut koulutuksen. Työn­tekijöiden osalta määrä kasvoi myös ja oli nyt 32 prosenttia.

Lue lisää luvusta 3.1.2

3.1.2 Henkilöstön ympäristöosaaminen vastuullisuuden keskipisteessä

ISS:n oma henkilöstö on avainasemassa palvelutuotannon ympäristövastuulli­suuden toteuttamisessa asiakaskohteissamme. Varmistamme henkilöstömme ympäristöosaamisen huolellisella perehdyttämisellä sekä tehtävä­että asiakas­kohtaisella koulutuksella. Palvelukohtaisissa perehdytysmateriaaleissa käydään läpi palveluun liittyvät ympäristönäkökohdat ja keinot vaikuttaa niihin.

Lisäsimme vuonna 2017 henkilöstömme ja asiakkaidemme ympäristötietoisuutta useiden ympäristöteemapäivien kautta: sammutimme mainosvalot niin omista kuin asiakkaidemmekin toimistoista Earth Hour -kampanjassa maaliskuussa ja toteu­timme pääkonttorin henkilöstölle valmiin Earth Hour -illalliskassin raaka-aineineen ja resepteineen. Työmatkapyöräilyn puolesta kampanjoimme pyöränhuoltopäivillä huhtikuussa, ja samalla pyörät huollettiin talven jäljiltä kuntoon.

Osallistuimme kesäkuussa kansainväliseen kestävän kehityksen viikkoon, joka huipentui ISS:n globaaliin Zero Waste -päivään Maailman Ympäristöpäivänä 5.6.2017. Kampanja haastoi jokaisen viettämään yhden päivän tuottamatta ros­kaa, joten kannustimme ISS:läisiä arjen pieniin ekotekoihin: muun muassa paperin vähempään tulostamiseen, kertakäyttöisistä take away -kahvimukeista luopumi­seen ja asiakkaiden motivointiin osallistumaan roskattomaan päivään. Mukana oli globaalisti 12 566 ISS:läistä 65 eri maasta. Kampanjan motivaattorina toimivat glo­baalit jäteongelmat, sillä maailmanlaajuisesti jätettä arvioidaan syntyvän jopa viisi miljoonaa tonnia päivässä. Iso osa siitä syntyy työpaikoillamme, joissa vietämme suuren osan päivästä.

ISS juhlisti Suomen 100­-vuotista itsenäisyyttä osallistumalla kansalliseen Suomen Luonnon päivään elokuussa.

Elokuussa vietimme kansallista Suomen Luonnon päivää, joka toteutettiin 100 päi­vää ennen Suomen 100. itsenäisyyspäivää. Pääkonttorillamme ohjeistimme niin henkilöstöä kuin vierailijoitakin jätteiden synnyn ehkäisyyn ja entistä tehokkaam­paan lajitteluun Suomen luonto -tietovisailun avulla. Kampanjapöydän ääreltä oli helppo siirtyä kasvis- ja lähiruokalounaalle ISS:n ravintolaan. Kampanjapäivä oli menestys, ja saimme aikaan hyvää keskustelua.

Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietimme jälleen lokakuussa, jolloin lisä­simme ympäristö-, energia- ja ruokatietoisuutta energiansäästövinkkien ja tieto­visailun avulla. Samalla viikolla toteutimme ympäristöaiheisen kampanjan Suunta 100 -visiomme mukaisesti. Suunta 100 -ympäristökampanjan aikana työntekijäm­me arvioivat oman asiakaskohteen ympäristövastuullisuutta energian- ja veden­kulutuksen sekä jätteiden vähentämisen näkökulmasta. Suunta 100 -materiaalit ovat mukana esimiesten HR-vuosikellossa.

ISS haluaa olla alansa johtava toimija työterveys­, työturvallisuus­ ja ympäristöasioissa. Suunta 100 ­-visiomme tukee tätä tavoitetta.

Suunta 100 -ympäristötekoja aina – ja erityisesti Energiansäästöviikolla

Suunta 100 -ympäristötekoja aina – ja erityisesti Energiansäästöviikolla
Suunta 100 ­-ympäristökampanjassa ideoitiin kehitystoimenpiteitä asiakaskohteittain.

Ympäristövastuullisuus on keskeinen osa ISS:n päivittäistä toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Kiinteistöt muodostavat noin 40 prosenttia Suomen energiankulutuk­sesta sekä kasvihuonepäästöistä, joten toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä. Energiatehokkaiden ratkaisujemme lisäksi voimme vaikuttaa ympäristöön arkisilla teoilla.

ISS Suomi aloitti Suunta 100 -ympäristökampanjan valtakunnallisella Energian­säästöviikolla lokakuussa. Viikolla otettiin esille kaikille tärkeitä asioita: kuinka energiaa ja materiaaleja järkevästi käyttämällä vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja muita jokapäiväisen toimintamme ympäristövaikutuksia. Suunta 100 -ympäristö­kampanjan aiheisiin keskittymällä voimme vähentää palveluihimme ja asiakkai­demme kiinteistöihin kohdistuvia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ideoida kaikissa työntekijätiimeissä toimenpiteitä, joilla ympäristöasioita viedään eteenpäin asiakaskohteissamme.

Kampanjan aiheet olivat:

  • Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus
  • Jätteiden kierrätys
  • Veden säästäminen
  • Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen

Viikolla herättelimme ajatuksia ympäristövastuullisuudesta: Jos jokainen ISS:n työntekijä tulostaisi yhden paperiarkin vähemmän kuukaudessa, säästyisi vuo­dessa tenniskentällinen metsää. Meillä jokaisella on todellinen mahdollisuus vaikuttaa.


ISS:llä on käytössä koko henkilöstölle suunnattu sähköinen ympäristöverkkokou­lutus. Koulutus on osa uusien henkilöiden perehdytysprosessia. Ympäristöverkko­koulutuksen suorittaneiden osuus kasvoi 86 prosenttiin toimihenkilöiden osalta ja 37 prosenttiin koko henkilöstön osalta vuoden 2017 lopussa. Tavoitteenamme on saavuttaa 50 prosentin osuus koko henkilöstön osalta vuoden 2018 loppuun men­nessä. Lisäksi koulutimme 71 henkilöä palvelutuotannossa ja asiakkuuksissa syn­tyvien vaarallisten jätteiden turvalliseen hallintaan.

Vuonna 2017 panostimme erityisesti kiinteistönhoitajien ja esimiesten osaamisen kehittämiseen: 58 ISS:n kiinteistönhoitajaa ja esimiestä suoritti kasvinsuojelutut­kinnon, 132 kiinteistön ylläpidon laadunhallinnan verkkokoulutuksen ja 72 kiinteis­tön ylläpidon laatujärjestelmän kertauskoulutuksen.

ISS:n henkilökunta vaikuttaa merkittävästi asiakkaan kohteissa tarjotun palvelun ympäristö­ vastuullisuuteen.

Henkilöstön ympäristökoulutukset

Henkilöstön ympäristökoulutukset

ISS on tunnistanut liiketoimintansa merkittävät ympäristönäkökohdat, jotka toimivat pohjana toiminnan kehittämiselle ja tavoitteiden asettamiselle. Nykyinen ympäristöohjelmamme kattaa tavoitteet kolmivuotiskaudelle 2016–2018. Asetetut tavoitteet ja toimenpiteet kannustavat toiminnan jatkuvaan parantamiseen palvelutuotannossa.

Vuosittaiset palvelu­kohtaiset ympäristö­tavoitteet kannustavat palvelun jatkuvaan parantamiseen.

Palvelutuotannossa käytämme kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden varmistamiseksi. Tuotteiden valinnassa huomioimme niiden vaikutukset ympäristöön, ja palvelusta syntyvät jätteet lajittelemme ensisijaisesti materiaalina kierrätettäväksi ja toissijaisesti energiana hyödynnettäväksi.

Havainnoimme aktiivisesti omissa toimipisteissämme ja asiakaskohteissamme ympäristöön liittyviä riskejä. Ympäristövahingot ja -turvallisuushavainnot dokumentoimme sähköiseen raportointityökaluun. Turvallisuushavaintojen perusteella kehitämme toiminnan turvallisuutta ympäristölle ja ihmisille ja ehkäisemme ympäristövahinkojen syntymistä. Vuonna 2017 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa. ISS:n toimintaan ei kohdistunut myöskään ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita vuoden 2017 aikana.

Monimuotoisuutta ja keskiaikaista kulttuuriperintöä vaalimassa

Monimuotoisuutta ja keskiaikaista kulttuuriperintöä vaalimassa
ISS pitää yhdessä Senaatti­-kiinteistöjen ja Museoviraston kanssa huolen siitä, että keskiaikaisten suomalaisten linnojen kulttuuriperintö säilyy.

ISS on Senaatti-kiinteistöjen valtakunnallinen kumppani. Yhtenä esimerkkinä kumppanuudesta on tarkasti suojeltujen museokohteiden kunnosta, ylläpidosta ja ulkoalueiden siisteydestä huolehtiminen. ISS pitää yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston kanssa huolen siitä, että keskiaikaisten suomalaisten linnojen kulttuuriperintö säilyy.

– Suunnittelemme ylläpitoon liittyvät asiat yhdessä ja kulttuuriperintöä kunnioittaen. Jos vaikka ikkuna menee rikki, etsimme Museoviraston kanssa tilalle juuri oikeanlaisen lasin, ISS:n asiakkuusjohtaja Petri Halonen selventää.

Yhteistyön kautta mahdollistuivat myös Hämeen linnan vehreät vallit laiduntavine lampaineen. Hanke oli jatkoa FIBS ry:n Yritykset ja biodiversiteetti -ohjelman Master class -valmennukselle, johon ISS osallistui vuonna 2016.

Hämeen sydämessä luonto oli juuri puhjennut täyteen kukkaan, kun Villin lampaan tilalta laiduntamaan tuodut lampaat ja karitsat hyppelivät Hämeen linnan jyrkillä valleilla. Aitoja ei ollut, vaan lampaita paimensivat paimenkoirat. Mailla kasvaa kesäisin kissankelloja, ahomansikkaa ja niittynätkelmää.

Linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, ja ympäröivillä valleilla ja vallihaudoilla on suuri maisemallinen merkitys. Aiemmin vuohenputket, nokkoset ja takiaiset tukahduttivat muut kasvit alleen, ja yksipuolinen kasvillisuus synnytti eroosiota. ISS laati yhdessä Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa luonnon monimuotoisuutta vaalivan hoitosuunnitelman, johon kuuluivat kasvillisuutta syövät lampaat.

– Parhaiten kasvillisuuden muuttaminen niittymäisemmäksi ja helppohoitoisemmaksi onnistui laiduntamisen avulla. Myös kesäturistit ilahtuivat kolme kertaa viikossa elokuun lopulle asti laiduntavista lampaista, Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Jouko Ketola kertoo.



3.2.1 Kiinteistön ylläpitopalvelut

Kiinteistön ylläpitopalveluissa on käytössä sertifioitu ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä. Sertifioidut ympäristö- ja laatujärjestelmät konkretisoivat kiinteistön ylläpitopalveluissa tehokkaan ja vastuullisen toimintatavan asiakkaan omien vastuullisuustavoitteiden tukemiseksi.

Energiatehokkuus ja hyvät sisäilmaolosuhteet ovat jo useita vuosia korostuneet kiinteistön ylläpitopalveluissa. Vuonna 2017 syvennyimme lisää palvelujemme vaikutuksiin luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille. Toteutimme Senaatti-kiinteistöjen kanssa pilottihankkeen luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi palveluratkaisumme avulla.

Lue lisää: Monimuotoisuutta ja keskiaikaista kulttuuriperintöä vaalimassa

Vuonna 2017 jatkoimme varastojen ja varikkojen toiminnan kehittämistä. Toteutimme vuoden aikana useita katselmuksia ja auditointeja, joiden pohjalta olemme määritelleet toimintamalleja ja vastuita riskien minimoimiseksi sekä sovittujen menettelyjen saamiseksi osaksi päivittäisjohtamista.

ISS:n globaalin FMS-ohjelmistokokonaisuuden (Facility Management System) käyttöönotto jatkui vuonna 2017. FMS-ohjelmistokokonaisuus kattaa kiinteistöpalvelujen tuotannonohjauksen ja kunnossapidon ohjelmistot sekä useita muita FM-palveluiden ohjelmistomoduuleita. Ohjelmistokokonaisuudella ISS pystyy hyödyntämään kattavaa reaaliaikaista kenttäraportointia palvelutuotannon ohjauksessa ja raportoinnissa. Lisäksi asiakkaille voidaan tarjota kiinteistöpalvelujen ohjelmistoalusta osana FM-palveluratkaisua. Ohjelmiston käyttöönotolla ISS tehostaa tiedolla johtamista ja vähentää resurssien käytön hukkaa muun muassa liikkumisen suhteen.

ISS:n olosuhde- ja energianhallintapalveluun on liitetty yli 2 000 asiakaskohdettamme. Olosuhde- ja energianhallintapalvelumme toimii ympärivuorokautisena asiakkaidemme taloteknisten prosessien varmistajana ja rakennusautomaatioon liittyvänä osaamiskeskuksena tuotanto-organisaatiollemme.

Pilotoimme kiinteistön ylläpitopalveluissa sähkökäyttöisiä tuotantoautoja liikkumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Oulussa toteutetusta kokeilusta saimme hyviä kokemuksia, mikä johti toisen täysin sähköisen pakettiauton tilaamiseen palvelutuotantokäyttöön. Tulemme jatkamaan sähköisten tuotantoautojen käyttöönottoa myös vuonna 2018.

FMS­-ohjelmisto­kokonaisuudella pystymme hyödyntämään kattavaa reaaliaikaista kenttäraportointia palvelutuotannon ohjauksessa ja raportoinnissa.

Ympäristövastuullista kumppanuutta

Ympäristövastuullista kumppanuutta

ISS:n Kiinteistön ylläpitopalvelut ja Technopolis sopivat kaksi vuotta sitten yhteistyöstä Oulun kampusalueilla, joille on keskittynyt tuhansia huippuosaajia. Kumppanuuteen kuuluu muun muassa energiankulutuksen hallintaa ja seurantaa sekä vähäpäästöisten aineiden ja laitteiden käyttö Technopoliksen kiinteistöissä.

– Tarvitsimme kumppanin, joka auttaa meitä saavuttamaan ympäristötavoitteemme, Technopoliksen Kiinteistön ylläpitopalvelujen johtaja Ismo Myllymäki kertoo.

Technopolis tarjoaa yrityksille ekotehokkaita toimintaympäristöjä, joissa on terveellistä ja turvallista toimia. Kiinteistöillä on kansainvälinen LEED-ympäristösertifikaatti, jonka kriteereihin kuuluvat muun muassa energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä sisäilman laadunparannus.

Technopoliksen kiinteistöt on liitetty osaksi ISS:n Kuopiossa sijaitsevan energianhallintakeskuksen etävalvontaa. Etävalvonnan avulla vähennetään ja optimoidaan kiinteistöjen energiankulutusta sekä huolehditaan ilmanlaadusta ja lämpötilasta.

– Kumppanuuden myötä Technopoliksella on käytössään osaavat kiinteistönhoitajamme sekä tekniset ja asiantuntijapalvelumme, ISS:n aluepäällikkö Kalle Kivelä Oulun Kiinteistön ylläpitopalveluista kertoo.

Ympäristövastuullisuus näkyy myös Technopoliksen kiinteistöissä käytetyissä aineissa ja laitteissa.

– Esimerkiksi käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia. Ympäristöä kuormittavista viemärinavausaineista on luovuttu kokonaan. Tilalle on tullut mekaaninen puhdistus, Kivelä selventää.

Kiinteistöissä käytetyt laitteet ja ulkoaluekoneet valitaan niiden monikäyttöisyys ja elinkaari huomioiden. Lisäksi polttoaineen kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Uusin esimerkki ympäristövastuullisesta kumppanuudesta onkin sähköauto, jota on pilotoitu lokakuusta 2017 lähtien Technopoliksen Oulun kiinteistöissä.

– Yhteinen idea sähköautoon syntyi tarpeesta vähentää huoltotoiminnassa käytettävien ajoneuvojen fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä, Kivelä kertoo.

Huoltokohteet sijaitsevat melko lähellä toisiaan, ja pienellä maantieteellisellä alueella toimiessa sähköauton tehokkuus on parempi ja käyttökustannukset huomattavasti pienemmät kuin polttomoottorikäyttöisessä autossa.

– Mitä enemmän teemme yhdessä, sitä paremmin onnistumme. Sekä Technopoliksen että ISS:n johdot ovat sitoutuneet näiden yhteisten ympäristötavoitteiden edistämiseen, iloitsee Myllymäki.


Rakennusten käytönaikainen ympäristökuormitus muodostaa jopa 95 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista

2000 ISS:n olosuhde­- ja energianhallinta­palveluun on liitetty yli 2000 asiakas­kohdettamme.

Sähkönkäytönjohtopalveluissa torjutaan kalliita riskejä ja tuotantokatkoksia

Sähkönkäytönjohtopalveluissa torjutaan kalliita riskejä ja tuotantokatkoksia

Suomessa sattuu vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, joissa syypää on sähkö. Tehdasympäristöissä sähköpalosta johtuva tuotannonkeskeytys voi johtaa useiden satojentuhansien eurojen vahinkoihin.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto vaatii sähköturvallisuuslain nojalla, että 2C-luokan kiinteistön haltijan täytyy nimetä sähkölaitteistoille käytönjohtaja. ISS tarjoaa sähkökäytönjohtopalvelut avaimet käteen -periaatteella.

Työ on jatkuvaa optimointia: ennakkohuoltojen, energianhallinnan, vikakorjausten ja modernisointien avulla pidetään asiakkaan liiketoiminnan pyörät pyörimässä.

– Kohteen sähkökäytönjohtaja vastaa siitä, että ympäristöt ovat ihmisille turvallisia ja laitteistojen kunnosta pidetään huolta. Lisäksi toimintaan ehdotetaan tarvittaessa aktiivisesti parannuksia. Meillä on valtavasti kokemusta sähkökäytönjohtopalveluissa, ratkaisuehdotuksia ja omat palveluprosessit sekä ammattilaisverkostot, ISS Palveluiden sähkökäytönjohtajana työskentelevä Jarmo Virtanen sanoo.

Onnistunut sähkökäytönjohtopalvelu ehkäisee olosuhde- ja käyttökatkoriskejä sekä auttaa pitämään huolta kiinteistöstä sen koko elinkaaren ajan. Kesko on luottanut ISS:n sähkökäytönjohtopalveluihin jo vuodesta 2013.

– Sähkökäytönjohto on keskeinen kiinteistöjen käytön ja huollon valvontatoimi, joka varmistaa kiinteistöjen turvallisuuden ja toimivuuden. ISS näytti kyntensä kilpailutuksessa ja on toimintaverkon kattavuuden ja kustannustietoisen näkökulman osalta osoittanut hyvää ammattitaitoa, ylläpitopalvelupäällikkö Jukka Tornberg kertoo.

– Meille on tärkeää, että palvelua on koko valtakunnassa saatavilla, kun sitä tarvitaan nopeasti. Emme ole joutuneet pettymään yhteistyöhön, Tornberg jatkaa.

Keskon talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen on erityisen tyytyväinen siihen, että ISS antaa palvelulle kasvot. Sähkökäytönjohtaja Jarmo Virtanen osallistuu asiantuntijana kiinteistöturvallisuuden asiantuntijaryhmien kokouksiin.

Virtasen johdolla ISS pitää huolen siitä, että esimerkiksi Citymarketit, logistiikkakeskukset ja suurimmat K-Raudat palvelevat asiakkaita turvallisesti ja keskeytyksettä.

– Odotamme kumppanilta aktiivista havainnointia ja edellytämme proaktiivista otetta. Palveluntuottajan tulee reilusti kertoa havainnoistaan ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Yhteistyömme perustana ovat turvallisuus, viranomaismääräysten noudattaminen sekä suunnitelmallinen toiminta, Tornberg kiteyttää kumppanuuden ja sähkökäytönjohtopalvelujen merkityksen.

Sähkökäytönjohto on keskeinen kiinteistöjen käytön ja huollon valvontatoimi, joka varmistaa kiinteistöjen turvallisuuden ja toimivuuden.

Kiinteistön ylläpitopalvelut kiinteistöjen energiatehokkuuden ytimessä

  • Olemassa olevien rakennusten elinkaaren aikaisella energianhallinnalla voidaan tehokkaimmin vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Rakennusten käytönaikainen ympäristökuormitus on merkittävä, sillä se muodostaa jopa 75–95 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.
  • Modernisoinneilla, optimoimalla talotekniikkaa, reagoimalla havaittuihin kulutuspiikkeihin ja selvittämällä niiden syyt sekä vaikuttamalla kiinteistön käyttäjien kulutustottumuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi kiinteistön käytönaikaiseen energiankulutukseen.
  • ISS:n monipuoliset energianhallintapalvelut tarjoavat asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoja kiinteistökannan energiatehokkuuden ja olosuhteiden hallintaan.
  • Wise-palvelussa kiinteistönhoitaja, energianhallintakeskus ja tekniset asiantuntijat varmistavat kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmän optimaalisen toimivuuden.
  • ISS:n energiamanageri johtaa ja suunnittelee asiakkaan kiinteistöjen energianhallintaa sekä investointeja.
  • ISS:n ja LeaseGreen Oy:n yhteistyömalli tarjoaa asiakkaille joustavan investointimahdollisuuden energiatehokkuuden parantamiseksi.
  • Kiinteistöihin, joissa on korkea aurinkosähköpotentiaali, voidaan asentaa ISS:n yhteistyökumppanin aurinkopaneelit ammattimaisesti ja turvallisesti.
ISS:n energianhallinta­palvelut tarjoavat vaihto­ehtoja kiinteistökannan energiatehokkuuden ja olosuhteiden hallintaan.

3.2.2 Siivouspalvelut

Ympäristövastuullisella siivouspalvelulla vaikutamme positiivisesti asiakkaan kiinteistön elinkaareen sekä luomme kiinteistön käyttäjille ja omille työntekijöillemme terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön. Vuonna 2017 laajensimme sertifioitua ISO 9001:2015 -standardin mukaista laadunhallintajärjestelmäämme kattamaan myös tuottamamme siivouspalvelut valtakunnallisesti.

Tavoitteenamme siivouspalvelussa on ollut jo useiden vuosien ajan vähentää puhdistusaineiden käyttöä. Vuonna 2017 ylläpitosiivouksessa käytettyjen puhdistusaineiden määrä väheni 6,3 prosenttia. Käytössämme on annostelujärjestelmät sekä yhtenäinen ainevalikoima, jossa myös ympäristömerkityt puhdistusaineet ovat laajasti edustettuina. ISS on tällä hetkellä toimialan edelläkävijä annostelujärjestelmien käytössä.

Vuonna 2017 ISS lanseerasi ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöönsä kemikaalittoman ylläpitosiivouksen, jossa pinnat puhdistetaan vedellä, mikrokuitutuotteilla ja siivouskoneilla. Kemikaalittomassa ylläpitosiivouskonseptissa käytämme siivousaineiden sijaan OrboTechin UltraH2O-puhdasta vettä. Konseptissa tavallinen hanavesi suodatetaan jäämättömän puhtaaksi. Näin vedessä ei ole lainkaan sen alkuperäisiä aineita eli mineraaleja, kalkkia tai suoloja. Kemikaalittomalla ylläpitosiivouksella paitsi vähennämme kemikaalien käyttöä ja pakkausjätteen määrää, edistämme työntekijöiden työturvallisuutta. Tavoitteenamme on vähentää kemikaalien käyttöä ylläpitosiivouksessa merkittävästi.

ISS on ensimmäisten joukossa Suomessa lanseerannut käyttöönsä kemikaalittoman ylläpitosiivouksen.

Kemikaaliton ylläpitosiivous

Kemikaaliton ylläpitosiivous

Ultrapuhdas vesi vähentää ympäristökuormitusta Valmetilla

ISS otti siivouksessa käyttöön ultrapuhtaan veden Valmet Rautpohjan tehtaalla toukokuussa 2017. Tällä hetkellä toimistot siivotaan vedellä 85-prosenttisesti, ja tuotantotilojen siivouksessa vesi on käytössä 40-prosenttisesti.

Valmetilla kiitellään ultrapuhtaan veden ympäristöystävällisyyttä. Puhdistusaineiden määrä ja sitä seuraava ympäristökuormitus ovat laskeneet huomattavasti. Asiakas on lisäksi hyötynyt taloudellisesti, kun siivoamme puhtaalla vedellä useamman eri aineen sijaan. Valmetin henkilöstö on myös huomannut, että sisäilman laatu on parantunut ultrapuhtaan veden avulla, kun pinnoille ei enää kerry kemikaalijäämiä, joihin pöly ja lika voisi jäädä helposti kiinni.

ISS:n siivoojien osalta työturvallisuus on ultrapuhtaan veden ansiosta parantunut kohteessa, kun työntekijät ovat kokeneet kemikaaliriskien vähentyneen, eikä kemikaalittoman siivouksen ansiosta hengitysteihin kulkeudu epäpuhtauksia. Lisäksi siivoojien ei tarvitse enää pitää kohteessa suojakäsineitä käsissä useaa tuntia päivässä, jolloin ihokin kiittää.

Valmetilla puhdistus­aineiden määrä ja sitä seuraava ympäristö­kuormitus ovat laske­neet huomattavasti ultrapuhtaan veden ansiosta.

Asiakkaan mukaan ISS:n siivouksen tehokkuus ja sitä kautta heidän tyytyväisyytensä palveluun on kasvanut, kun pinnat pysyvät ultrapuhtaalla vedellä pidempään puhtaina eikä niissä näy pyyhintäjälkiä. Koska vedellä pestyihin pintoihin ei lika tartu helposti, voivat siivoojamme käyttää työpanostaan muuhun perusteellisempaan siivoukseen, kuten wc-tilojen siisteyteen. Erityisesti tehtaan lasi- ja rosteripinnat pysyvät pidempään puhtaina. Asiakas onkin saanut vielä parempaa palvelua muun muassa ikkunoidenpesussa, joka on nopeutunut ultrapuhtaan veden takia huomattavasti.


Ultrapuhtaan veden lisäksi käytämme 100-prosenttisesti biohajoavia SURE-puhdistusaineita. SURE-tuotteiden raaka-aineet ovat peräisin elintarviketeollisuuden sivutuotteista, kuten sokerijuurikkaasta, maissista, oljesta, vehnäleseestä ja kookoksesta. SURE-tuotteet eivät sisällä keinotekoisia väriaineita, hajusteita, fosfaatteja, kvatteja tai klooriyhdisteitä eikä tuotteita käytettäessä tarvita suojakäsineitä. Vuonna 2018 pyrimme laajentamaan SURE-tuotteiden käyttöä asiakaskohteissamme ultrapuhtaan veden rinnalla.

Lisäksi ISS:llä on valikoimassaan ympäristömerkitty puhdistusaine kaikille päivittäisessä käytössä oleville tuoteryhmille, ja tavoitteemme on jatkuvasti lisätä ympäristömerkittyjen tuotteiden ja aineiden osuutta. Valikoimassamme on tällä hetkellä seuraavia ympäristömerkkejä: Allergiatunnus, Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki (EU-kukka), Hyvä ympäristövalinta (Bra Miljöval) -merkki ja FSC (Forest Stewardship Council) -merkki. Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus siivouksen ostoista on kasvanut tasaisesti ja oli 47,4 prosenttia vuonna 2017.

Vuonna 2017 lisäsimme robottien käyttöä lattioiden ylläpitosiivouksessa. Kokemukset robottien hyödyntämisestä ovat olleet positiivisia. Robotit vapauttavat siivoojien aikaa muihin tehtäviin, mikä tehostaa siivouspalveluamme.

Käytämme 100­-prosenttisesti biohajoavia SURE­-puhdistusaineita.

Robotti-imuri uudistaa yrityssiivouksen

Robotti-imuri uudistaa yrityssiivouksen

ISS:n robotti-imuri on ahkeroinut työeläkeyhtiö Elon pääkonttorilla syyskuun alusta alkaen. Uutuuttaan kiiltelevä robotti-imuri kulkee seinän viertä pitkin, tekee täyskäännöksen käytävän päässä ja tulee toista reunaa takaisin. Kokolattiamatolle kertyneet hiekanjyvät ja yksittäiset roskat saavat kyytiä, kun kone imaisee ne sisäänsä.

– Minulla ei ollut aiempaa kokemusta robotti-imureista. Eniten mietin käytännön asioita, kuten millainen on sen äänentaso. Tutustuessani koneeseen kuitenkin huomasin, että desibelilukemat ovat hyvin maltillisia, sanoo Elon tila- ja turvallisuuspäällikkö Mikko Kosonen.

ISS huolehti yhdessä laitevalmistajan kanssa robotti-imurin ohjelmoinnista. Työvuoron alkaessa siivooja noutaa robotti-imurin latauspisteeltä, kuljettaa sen siivouskohteeseen ja käynnistää koneen, jonka jälkeen robotti-imuri kulkee ennalta ohjelmoidun reitin mukaisesti. Turvallisuuden takaavat 21 sensoria, joiden avulla robotti-imuri tarkkailee ympäristöään herkeämättä. Esteen havaitessaan kone pysähtyy välittömästi, eikä törmäysvaaraa ole.

– Siivousjäljestä ei ole tullut sanomista. Robotti-imuri hoitaa oman tonttinsa tarkasti eikä jätä epähuomiossa mitään kohtaa siivoamatta, Kosonen sanoo.

Elon tiloissa testikäytössä oleva robotti-imuri on ensimmäinen laatuaan Euroopassa, joten pilottijakson aikana kerätyt havainnot ovat äärimmäisen arvokkaita.

– Robotti-imurin heikkoutena on, ettei se sovellu kaikkiin tiloihin. Sensoritekniikan vuoksi kone vaatii sivuilleen mahdollisimman yhtenäistä ja ehjää seinäpintaa. Meillä on laajoja avotoimistoalueita pöytineen ja kaappeineen, eikä robotti-imuria voi niissä hyödyntää. Kone onkin parhaimmillaan laajoilla, avarilla lattiapinnoilla.

Tulevaisuudessa siivousrobotit voivat olla tuttu näky kohteissamme.

Elon tiloissa testikäytössä oleva robotti­-imuri on ensimmäinen laatuaan Euroopassa.

Lisäksi olemme ottaneet käyttöömme pienyhdistelmäkone i-mopin, joka tehostaa siivousta sekä vähentää veden ja käsisiivousmenetelmien käyttöä. Myös ergonomia, tehokkuus, nopeus ja materiaalitehokkuus paranevat i-mopin avulla. Käytössämme on tällä hetkellä 42 i-mop-konetta. Säästämme vettä 588 litraa päivässä, kun käytämme kaikkia i-mop-koneitamme yhden tunnin ajan päivässä. Olemme i-mopin kautta omalta osaltamme mukana lahjoittamassa puhdasta vettä kehitysmaihin MadeBlue-järjestön kautta. I-mop-koneiden käyttö kasvaa tulevaisuudessa ISS:n asiakkuuksissa, kun sillä korvataan isompia koneita ja käsisiivousmenetelmiä.

Siivouspalveluiden materiaalitehokkuutta kehitetään myös hyödyntämällä digitaalisia käsipyyherullajärjestelmiä. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja kohteen materiaalitehokkuus on parantunut. Tavoitteenamme on kehittää ja pilotoida lisää digitaalisia käsipyyherullalaitteita. Niiden avulla rulla vaihdetaan vasta, kun tarve on todellinen.

Tekstiilien pesussa käytämme jo vuonna 2014 käyttöönotettua matalalämpöpesuprosessia, joka mahdollistaa mikrokuitutuotteiden pesuprosessissa merkittäviä säästöjä niin energian kuin veden kulutuksessa. Lisäksi pidennämme menetelmällä mikrokuitutuotteiden elinkaarta.

Monipuolinen älylaitteiden käyttö tulee yleistymään palveluissamme lähivuosina.

Monipuoliset älylaitteet ja ­-järjestelmät tulevat yleistymään palveluissamme lähivuosina.
Siivous
Ympäristöystävällisyys

*Sisältää aineet, välineet ja muut siivouspalvelussa käytetyt tuotteet

Siivous

Ammattitaitoisella siivouspalvelulla luodaan terveelliset ja viihtyisät olosuhteet kiinteistön käyttäjille

  • Tavoitteemme on laajentaa kemikaalitonta ylläpitosiivousta, joka takaa turvalliset ja viihtyisät olosuhteet asiakkaalle ja ISS:n työntekijöille.
  • Valitsemme aina ensisijaisesti ympäristömerkityn puhdistusaineen. ISS:n valikoima sisältää ympäristömerkityn tuotevaihtoehdon kaikille päivittäisessä käytössä oleville tuoteryhmille.
  • Käyttämämme SURE-tuoteperhe muodostuu 100-prosenttisesti biohajoavista raaka-aineista valmistetuista tuotteista.
  • Käyttämämme puhdistusaineet ovat supertiivisteitä, joiden annostelu toteutetaan annostelujärjestelmien kautta. Tällöin käytettävän puhdistusaineen osuus liuoksesta on tarkoin määritelty.
  • Mikrokuitutuotteiden matalalämpöpesu vähentää pesuprosessissa kuluvan veden ja energian käyttöä huomattavasti.
  • Oikeilla lattianhoitomenetelmillä, hyvällä mekaanisella puhdistuksella sekä asiakaskohteisiin laadittavilla lattianhoitosuunnitelmilla ylläpidämme kiinteistön pintamateriaalien kuntoa sekä vähennämme merkittävästi lattioiden perussiivouksen tarvetta.
  • Käyttämämme aineet ovat pääasiassa pusseihin pakattuja tiivisteitä, mikä vähentää syntyvän pakkausjätteen määrää. Kestotuotteet ja materiaalitehokkuus ovat keskeinen toimintamalli siivouspalveluissa.

3.2.3 Ruokailupalvelut

ISS tarjoaa asiakkailleen vastuullisesti tuotettua lounasruokaa. Ruokamme on aina turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän. Suosimme kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita. Valikoimaamme kuuluu muun muassa Reilun kaupan ja Rainforest Alliance -merkattuja tuotteita sekä MSC-, ASC- ja Benella-sertifioitua kalaa. Käyttämiemme pääraakaaineiden osalta kotimaisuusasteemme on 90 prosenttia. Lounaalla tarjoamamme liha on 100-prosenttisesti suomalaista. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla kaksi.

Ruokalistamme sisältää monipuolisesti täysjyvävalmisteita, kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja kotimaisia marjoja. Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet tarjoamalla esimerkiksi ohraa ja kauraa vaihtoehtona riisille. Olemme vähentäneet naudanlihan osuutta tuotevalikoimissamme ja käytämme enenevissä määrin ympäristön kannalta vastuullisempia tuotteita, kuten kotimaista rypsiporsasta ja broileria. Tällä hetkellä hankimme ja tarjoamme lounaalla enemmän kotimaista broileria kuin nautaa ja possua yhteensä. Emme käytä lainkaan thaimaalaista broileria ruoanvalmistuksessa. Seuraamme tuotteiden vastuullisuutta jatkuvasti ja olemme valinneet usean ruokatuotteen toimittajaksi Juustoportin, jolle on myönnetty Welfare Quality -tuotantoeläinten hyvinvointimerkki.

Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili­- ja vesijalanjäljet.

Trendikatsaus: suomalaisten lounaslautaset 2017

Trendikatsaus: suomalaisten lounaslautaset 2017

ISS Ruokailupalvelut ruokkii tuhansia nälkäisiä työntekijöitä ja koululaisia ympäri Suomen. Ruokatrendit vaihtuvat, mutta yksi asia pysyy: koko Suomi menee edelleen syömään klo 11.00.

Tältä suomalaisten lounaslautaset näyttivät vuonna 2017.

1. Suomalaista ja lähellä tuotettua

Lähiruoka ja suomalainen ruoka ovat olleet hallitsevia ruokatrendejä jo pitkään. Vastauksena kysyntään ISS Ruokailupalvelut tarjoaakin lukuisia suomalaisia vaihtoehtoja ravintoloiden asiakkaille.

– Kyllä ruoan alkuperä kiinnostaa. Asiakkaat kysyvät, mistä liha on peräisin. Käytämme ainoastaan suomalaista broileria, ja rypsipossumme alkuperän voi jäljittää tuotantotilalle asti, aina yksittäisiin eriin saakka, kertoo ISS Ruokailupalvelujen tuotepäällikkö Terhi Paldan.

2. Suomalaiset syövät terveellisiä lounaita

Suomalaiset ovat oppineet tekemään terveellisiä valintoja lounaalla, ja tämä trendi vain vahvistuu, ISS Palveluiden kehityspäällikkö Sanja Orrenmaa kertoo.

– Kunnissa ja kouluissa terveellisyyden vaatimustaso on noussut. Tämä näkyy ruokailupalveluiden kilpailutuksissa, että vaaditaan terveellisiä vaihtoehtoja, ISS Ruokailupalveluiden tuotejohtaja Petri M. Salminen kertoo.

Puhtaasti terveellistä ruokaa ja sydänystävällisyyttä vaalitaan, ja asiakkaita tuetaan terveellisissä valinnoissa niin ravintoloissa, kahvioissa kuin kokouksissakin joka päivä.

Rypsipossumme alkuperän voi jäljittää tuotantotilalle asti, aina yksittäisiin eriin saakka.

3. Terveelliset maut kiinnostavat

Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset, tahinit ja avokadolevitteet maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena.

– Suomalaiset haluavat lounaalla hyvää ruokaa maku edellä. Meille terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan superherkullista, Paldan toteaa.

Samaan hengenvetoon hän lisää, että maustaminen on todellinen trendi. Makujen pitää räjähtää suussa, ja erilaiset makupolut ja soinnut tuovat elämyksiä lounashetkeen.

– Työpaikkaruoasta on ehkä se väärä käsitys, että se olisi jotenkin mautonta. Kyllä asiakkaat vaativat, että ruoan pitää maistua, Paldan sanoo.

4. Trendikäs hybridilounastaja

Kun erikoisruokavaliot ja yksilöllisyys korostuvat, osaavat ihmiset samalla kuunnella entistä paremmin omia tuntemuksiaan ja valita juuri itselleen sopivan vaihtoehdon.

– Ennustettavuus, mitä ihmiset haluavat juuri minäkin päivänä lounaalla, ei ole ihan helppoa. Kun työelämä muuttuu, henkilöstöravintolan on joustettava ja oltava pidempään auki sekä palveltava monipuolisesti, Salminen kertoo.

5. Proteiinipitoiset klassikot maistuvat

Kotiruoka ei ole edelleenkään väheksytty vaihtoehto lounaalla. Uunimakkara, kirjolohi, lihapullat, lasagne ja broilerinkoivet tai -rintaleike ovat klassisia lounasherkkuja.

– Proteiinipitoisille ruoille on kysyntää lounaalla. Meillä on vaatimus, että makkaroissa lihapitoisuus on 70 % ja lihapullissa 79 %. Lisäksi salaattibaarissa täytyy olla aina proteiininlähde mukana, Paldan kertoo.

Puhdas, terveellinen ja sydänystävällinen ruoka tukee asiakkaiden terveyttä.

6. Lounassalaattia ja vegaaniruokaa

Raikas, monipuolinen sekä värikäs salaattipöytä kutsuu yhä useampaa laatutietoista lounasruokailijaa.

– Vegaani- ja kasvisruoka korostuvat entistä vahvemmin, vaikka osuus kokonaisruokailijamäärästä on vielä pieni. "Sekaanien" ja "fleksaajien" määrä on kasvanut, Salminen kertoo.

7. Ei enää ruokaloita, vaan jatkuvasti uudistuvia lounasravintoloita

Lounasruokaloiden aika on ohi – nyt puhutaan jatkuvasti uudistuvista henkilöstöravintoloista. Sellainen pystyy lisäämään yrityksen vetovoimaa työntekijöiden ja asiakkaiden silmissä. Kauniit esillepanot, kiinnostavat pop up -pisteet ja jatkuvasti vaihtuva ruokalista pitävät työntekijät tyytyväisinä.

Vegaani­- ja kasvisruokaa toivotaan yhä useammin lounasvaihtoehdoksi.

Tarjoamme useissa ravintoloissamme kasvisruokavaihtoehdon lähes päivittäin. Olemme myös pilotoineet pääkonttoriasiakkuudessamme kuuden viikon kiertävää vegaaniruokalistaa. Myös kouluruokailussa tarjoamme yleensä vegaanivaihtoehdon päivittäin. Osallistuimme marraskuussa kansainväliseen vegaanipäivään, jolloin tarjosimme kaikissa lounasravintoloissamme vegaanivaihtoehdon.

Syyskuusta 2017 saakka olemme myös pilotoineet Sydänmerkki-lounasta, jolloin kaikki kotiruoka-annoksen ainekset ovat Sydänmerkki-tuotteita eli terveyden kannalta hyvä vaihtoehto. Vuonna 2018 jatkamme lounaan pilotointia kymmenessä toimipisteessä.

ISS tarjoaa ensimmäisenä Suomessa Benella­ sertifioitua siikaa henkilöstöravintoloissa.

Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia ja MSC- tai ASC-sertifioituja. Syksyllä 2017 otimme valikoimiin myös Benella-sertifioitua Suomessa kasvatettua kirjolohta ja siikaa. Benella-merkki varmistaa, että kalakasvattamo voidaan jäljittää ja kalat ruokitaan kotimaisella rehulla. Sen ansiosta vähemmän fosforia pääsee luontoon, mikä osaltaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja kuormitusta. ISS tarjoaa ensimmäisenä Suomessa Benella-sertifioitua siikaa henkilöstöravintoloissa.

Olemme vähentäneet kasviproteiinina käytetyn soijan käyttöä korvaamalla sitä muun muassa härkäpapurouheella ja muilla palkokasveilla sekä nyhtökauralla. Tavoitteenamme on käyttää ainoastaan sertifioitua soijaa vuoteen 2020 mennessä. Yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneet WWF:n soijasitoumukseen, jonka tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, Roundtable on Responsible Soy (RTRS)- tai ProTerra-sertifioitua soijaa.

Osallistuimme marraskuussa kansainväliseen vegaanipäivään, jolloin tarjosimme kaikissa lounasravintoloissamme vegaanivaihtoehdon.

Emme käytä raaka-aineita, jotka sisältävät natriumglutamaattia tai geenimanipuloituja raaka-aineita. Lisäksi vältämme einesten, tyydyttyneiden rasvojen ja suolan liiallista käyttöä. Olemme vähentäneet palmuöljyä sisältävien raaka-aineiden käyttöä ja varmistamme aina, että käytetty palmuöljy on kestävän kehityksen mukaisesti tuotettu ja sertifioitu.

Olemme jo usean vuoden ajan seuranneet ravintoloidemme ruokahävikkiä tuotannonohjausjärjestelmämme avulla. Asiakastyytyväisyyden seurannassa käytämme HappyOrNot-menetelmää, jonka tuloksia hyödynnämme asiakaskohteiden ruokalistasuunnittelussa hävikin minimoimiseksi. Kehitimme ja pilotoimme vuonna 2017 uutta palvelukonseptia, jolla saadaan vähennettyä myös asiakkaan ruokahävikkiä. Pilotointi jatkuu myös vuonna 2018, ja mukana on jokaisesta asiakassegmentistä yksi toimipiste. Tavoitteemme on saada lisää dokumentoituja tuloksia vuonna 2018 ja kehittää konseptia sen avulla. Jatkamme ruokahävikin vähentämistä myös yhteistyökumppaniemme kanssa.

Kiinnitimme myös erityistä huomiota pakkauskokoihin, materiaaleihin ja kierrätettävyyteen. Suosimme materiaaleja, joissa ei ole BPA:ta.

Olemme lisänneet kotimaisen viljan suurimoiden ja kasvisten osuutta lounaan lisäkkeenä. Käytämme usein perunan lisäksi ohraa ja kauraa riisin sijaan.
Käyttämiemme lihatuotteiden kotimaisuusaste on 90 prosenttia

Vastuullista ruokailupalvelua

  • Valikoimissamme on luomutuotteita sekä Reilun kaupan ja Rainforest Alliance -merkattuja tuotteita. Lähiruokaa suositaan aina mahdollisuuksien mukaan. Kaikki ISS:n ravintolat ovat mukana Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla 2.
  • Käyttämiemme lihatuotteiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Naudanlihan käyttöä vähennetään, ja naudanlihaa korvataan kotimaisella broilerilla ja rypsiporsaalla.
  • Käyttämämme kalat ovat MSC-sertifioituja. Kirjolohi on lisäksi ASC- ja Benella-sertifioitua.
  • Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä säästetään keittiössä kuluvaa energiaa.
  • Hävikin määrää vähennetään huolellisella ruokalistan suunnittelulla, ruoan valmistuksen jaksottamisella, oikealla valmistusprosessilla sekä ruoan oikealla säilytyksellä.
  • Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön.
  • Astiapalautuspisteissä asiakasta ohjeistetaan lajittelemaan ISS:n lajitteluohjeilla.

3.3 Toimitilojen vastuullisuus vähentää päästöjä

Toimitilojen tarpeet vaihtuvat, kun työnteon kulttuuri jatkuvasti muuttuu. Toimitilajohtamisella on suuri merkitys työnteon joustavuuden ja tehokkuuden edistämisessä. Toimitilojen ekologisuuteen vaikutetaan lisäksi tilatehokkuuden optimoinnilla. ISS:n käytössä olevien toimitilojen kapasiteettitarvetta ovat vähentäneet työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä ICT-teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa.

Toimitilojen ekologisuuteen vaikutetaan tilatehokkuuden optimoinnilla.

Työnteko on nykyään sidottu yhä vähemmän tiettyyn aikaan tai paikkaan. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa: etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Näin pystymme toimimaan tehokkaammin, mistä hyötyy myös asiakas.


3.3.1 Tila- ja energiatehokkuus

ISS:n tilaverkoston keskeisiä ajatuksia ovat liiketoiminnan tarpeisiin vastaaminen, yhteiskäyttöisyys ja joustavuus. Työ voidaan tehdä siellä, missä se työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta on tarkoituksenmukaisinta.

Tilojen tarpeenmukaisuutta arvioidaan jatkuvasti ja toimitilakokonaisuutta muutetaan liiketoiminnan tarpeiden muuttuessa. ISS:n toimitilojen määrä on vähentynyt noin 11 000 m2 vuosina 2016–2017. Vuodelle 2018 on asetettu tavoitteeksi vähentää tilojen pinta-alaa vielä 11 prosenttia.

Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Onnistunut tilamuutosprojekti paransi LähiTapiolan henkilöstön viihtyvyyttä

Onnistunut tilamuutosprojekti paransi LähiTapiolan henkilöstön viihtyvyyttä

LähiTapiolan Espoo Campus on 300 000 kuutiometrillään Espoon suurin toimistotalo, jossa työskentelee 1 200 LähiTapiolan työntekijää sekä muutama vuokralaisyritys.

Puitteiltaan upean LähiTapiolan lounasravintolasta oli kuitenkin muodostunut pieni pullonkaula, joka haittasi henkilöstön työpäivän sujuvuutta. Ravintolaan muodostui jatkuvasti jonoja lounasaikaan, ja se ruuhkautti ruokailuja.

– Meillä oli haasteena, että ravintolassa juoksenneltiin pisteeltä toiselle kuin suurella torilla, eivätkä isot ihmismassat kulkeneet tehokkaasti, palvelujohtaja Timo Kopio LähiTapiolasta kertoo taustoja.

Tilahaasteet päätettiin ratkaista kerralla, kun LähiTapiolan pitkäaikainen kumppani ISS Palvelut voitti ravintolapalveluiden kilpailutuksen. Lounasravintolan brändi vaihtui liikkeenluovutuksen myötä Nordic Light -henkilöstöravintolaksi, ja samassa tilamuutosprojektissa ratkaistiin ravintolan tilankäytön haasteet.

– Uudessa ravintolakonseptissa selkeytettiin toimintaa, ja asiakkaat etenevät nyt suorana linjana kohti kassaa, Kopio kertoo yksinkertaistetusta, loogisesta ja selkeästä pohjaratkaisusta.

Vaikutus tuntui heti – ruokailu nopeutui keskimäärin viisi minuuttia, ja lounaalle pääsee nopeasti mihin kellonaikaan tahansa. Selkeissä linjastoissa ja palvelupisteissä on nyt tarjolla salaattia, paria eri lämmintä ruokaa ja grilliherkkuja.

– Jo henkilöstötyytyväisyyden kannalta tämä muutos oli tärkeä. Ihminen ei pidä jonottamisesta, tapahtui se liikenteessä tai asiakaspalvelussa, joten jos on vaihtoehtoja, miksi laittaa ihmiset jonottamaan, Kopio huomauttaa.

Tilamuutoksen yhteydessä ravintolaan avattiin myös kahvila, jossa voi käydä virkistymässä kahvikupillisen äärellä työpäivän aikana tai pitää vaikka sisäisen tapaamisen kollegan kanssa. HappyOrNot-indeksi osoittaa, että uuteen ravintolakonseptiin ollaan tyytyväisiä.

Tilamuutosprojektin vaikutus tuntui heti – ruokailu nopeutui keskimäärin viisi minuuttia, ja lounaalle pääsee nopeasti mihin kellonaikaan tahansa.

Toimipisteiden ekologisuutta ja käyttäjien tietoisuutta ympäristövastuullisuudesta kehitetään ISS:llä jatkuvasti. Muun muassa paperinkulutusta vähennetään lisäämällä turvatulostuksen käyttöä toimipisteissä. Turvatulostus on käytettävissä jo valtaosassa ISS:n toimipisteitä, ja kaikki käyttäjät ohjataan käyttämään sitä asteittain.

Kaikki ostamamme sähkö on sertifioitua kotimaista tuulienergiaa.

ISS:n toimistot sijaitsevat Helsingissä LEED Platina-, Turussa LEED Kulta- ja Oulussa LEED EB Kulta -ympäristösertifioiduissa rakennuksissa. Pääkonttorissamme energia saadaan sataprosenttisesti vihreästä tuulisähköstä. Lisäksi kaikissa ISS:n omissa toimitiloissa, joihin ostamme sähkön suoraan sähköyhtiöltä, on käytössä sertifioitua kotimaista tuulienergiaa.

Omien toimitilojen energia ja vesi 2015 2016 2017

* Energian ja veden kulutuksia voidaan tällä hetkellä luotettavasti raportoida kolmesta kohteesta, joissa ISS on ainut toimija. Taulukossa olevat näiden kohteiden kulutustiedot perustuvat mitattuun tietoon.

** Energian ja veden ominaiskulutus on laskettu kolmesta kohteesta, joissa ISS on ainut toimija. Primäärienergian ja päästöjen laskenta on tehty Energiateollisuus ry:n Suomen kaukolämmön ja sähkön tuotannon vuosittaisten tilastojen pohjalta. Päästöissä ei ole otettu huomioon tuonti-/vientisähköä. Energian kulutuksia ei ole normitettu. Toimipisteiden kylmäaineiden päästöjä ei ole huomioitu laskelmissa.

*** Laskelmissa on huomioitu, että ISS:n omissa toimitiloissa, joihin ostamme sähkön suoraan sähköyhtiöltä, on käytössä sertifioitua kotimaista tuulienergiaa.

**** Kulutus on mittaroitu joko energialaitoksen mittarilla tai kiinteistön alamittarilla. Kulutus sisältää kiinteistö- ja/tai käyttäjäsähköä. Vuonna 2015 ja 2016 mukana oli 13 kohdetta ja vuonna 2017 22 kohdetta.

Sähkön ominaiskulutus, kWh/brm2* 62,0 62,1 58,1
Lämmön ominaiskulutus, kWh/brm2* 126,3 136,8 137,6
Energian ominaiskulutus yhteensä, kWh/brm2* 188,2 198,9 195,7
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2* 314,3 297,3 274,7
Ominaispäästöt yhteensä, kgCO2ekv/brm2** 29,5 30,4 31,3***
Mitattu sähkönkulutus MWh**** 593,5 717,9 1 002,9


3.3.2 Jätehuolto

ISS halua edistää kansallisia kiertotalouden tavoitteita ja minimoida omasta toimin nasta syntyvän jätteen määrää. Tavoitteemme on tehostaa materiaalitehokkuutta ja varmistaa, että jätteet menevät aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja vasta toissijaisesti energiahyötykäyttöön.

Tavoitteenamme on hyödyntää mahdollisimman suuri osa jätteistä materiaalina eli uusien tuotteiden raaka-aineina.

Vuonna 2017 ISS:n toimipisteiden ja varikkojen lajittelumahdollisuuksia tehostettiin ja henkilöstölle pidettiin vaarallisten jätteiden hallintaan liittyviä koulutuksia ympäri Suomea. Vanhan kaatopaikkajätteen nykyinen energiahyötykäyttö on tehostanut jätteiden hyötykäyttöä myös ISS:llä. Materiaalin kierrätysaste oli 59 prosenttia, ja energiantuotantoon päätyi 41 prosenttia ISS:n jätteistä. Vaikka jäimme hieman kierrätysasteen 60 prosentin tavoitteesta, jätemäärä väheni noin 35 prosenttia. Vähenemiseen vaikutti osaltaan uuden pääkonttorin lajittelutapojen vakiintuminen ison muuttoprosessin jälkeen vuonna 2016.

Raportointitiedot perustuvat jätehuoltoyhtiöiden jäteraportointiin. Raportoinnin haasteena on, että ISS toimii pääsääntöisesti vuokralaisena kiinteistöissä, joissa on useita vuokralaisia. Jäteraportointi perustuu niiden toimitilojen tietoihin, joista jätemäärät saadaan raportoitua kokonaisuudessaan.

Jätteiden loppusijoitus (%) 2014* 2015* 2016** 2017* Muutos
*Neljän toimipisteen jätteet raportoitu
**Viiden toimipisteen jätteet raportoitu 2016 pääkonttorin muuton johdosta
Energiahyötykäyttö 33 29 35 41
Hyötykäyttö materiaalina 48 52 65 59
Loppusijoitus kaatopaikalle 16 17 0 0
Kierrätettävät vaaralliset jätteet 3 2 0 0

Jätteiden kierrätys


Jätemäärät jätejakeittain, tonnia (t)*

Jätemäärät jätejakeittain, tonnia (t)*

*Neljän toimipisteen jätteet raportoitu



3.3.3 Työmatkustus ja liikkuminen

Toimitiloihin liittyvän energiankulutuksen ohella päästöjä aiheutuu palvelutuotantoon liittyvästä liikkumisesta asiakaskohteesta toiseen, työkoneiden käytöstä sekä lentomatkustuksesta. ISS:n käyttämät autot ja työkoneet ovat leasing-autoja ja -koneita. Työsuhdeautoille on asetettu CO2-päästörajaksi 140 g/km. Pääkonttorillamme on käytössä yhteiskäyttöauto sekä kaksi polkupyörää monipuolistamassa liikkumista asiakaskohteisiin. Lisäksi käytössämme on sähköauton latauspisteitä.

ISS kannustaa vähentämään oman auton käyttöä ja päästöjä yhteiskäyttöauton ja ­polkupyörien avulla.

Tuotantoautoista, työkoneista ja lentomatkustuksesta aiheutuvat CO2-päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Suurin syy päästöjen vähentymiseen ovat vähäpäästöiset autot, autokannan jatkuva uusiminen, tuotannonohjaus- ja GPS-järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen sekä ICT-ratkaisujen kehittyminen ja käyttöönotto. Lentoja on korvattu jo usean vuoden ajan virtuaalineuvotteluin, ja lentojen päästöt ovatkin vähentyneet tasaisesti vuodesta 2012 alkaen.

Päästöt 2014 2015 2016 2017
* WWF:n ilmastolaskuri
Työkoneet, tCO2* 1 378 1 671 1 526 1 293
Autot, tCO2* 6 105 5 692 5 093 3 917
Autot ja työkoneet yhteensä, tCO2* 7 484 7 363 6 619 5 210
Lentomatkustus tCO2 ekv 528 510 482 404