Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

ISS:n menestyksen kulmakivi ja tärkein pääoma on tyytyväinen ja sitoutunut henkilöstö. Panostamalla henkilöstön hyvinvointiin sekä ammatillisen osaamisen ja asiakaspalveluasenteen kehittämiseen ISS voi taata korkealaatuisen ja asiakkaan tarpeet täyttävän palvelun. Työntekijöiden työterveyden, työturvallisuuden ja työkyvyn varmistaminen on keskeinen osa ISS:n johtamista ja päivittäistä toimintaa.

ISS tarjoaa työntekijöilleen kokopäiväistä työtä, vaihtelevia tehtäviä ja monipuolisia urakiertomahdollisuuksia. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla. Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

Hyvä henkilöstöjohtaminen lisää henkilöstön sitoutuneisuutta.

Johtamisen periaatteet luovat pohjan yhtenäiselle tavalle johtaa henkilöstöä. Johtamisen periaatteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Johtamisen periaatteet

Asiakas on aina ykkönen
Työskentely ISS:llä on innostavaa
Rohkaisemme innovointiin
Kohtelemme ihmisiä kunnioittavasti
Johdamme esimerkin voimalla
Annamme mahdollisuuden vaikuttaa ja tehdä päätöksiä
Kehitämme itseämme ja muita
Tiimityö on toimintamme ydin
ISS on yksi yritys, jolla on yhteiset arvot, yksi brändi ja yksi kulttuuri

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa ja varhaisen välittämisen mallissa.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa. Esimiehiä koulutetaan esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta- asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa. Näissä esimiestyöhön liittyvissä teemoissa ISS:n esimiehiä koulutettiin vuonna 2017 keskimäärin yksi päivä per esimies.

ISS Palvelut arvostaa työnantajana jokaista työnhakijaa. Olemme sitoutuneet esimerkiksi antamaan kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. Käyttämämme ISS:n sähköinen rekrytointijärjestelmä ja ISS:n politiikan mukainen yhdenmukainen tapa rekrytoida huolehtivat siitä, että kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti.

800 Palkkasimme yli 800 kesätyöntekijää vuonna 2017.

Noudatamme työhönotossa seuraavia periaatteita:

  1. Arvioimme jokaisessa rekrytoinnissa hakijan soveltuvuuden suhteessa tehtävälle asetettuihin kriteereihin ja työnkuvaan
  2. Huolehdimme siitä, että hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista ja ettei hakemustietoja luovuteta eteenpäin ilman hakijan lupaa.
  3. Kysymme suositukset vain hakijan luvalla.
  4. Kohtelemme hakijoita kunnioittavasti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti koko rekrytointiprosessin ajan.
  5. Palkkaamme ISS:lle vuosittain noin 900 kesätyöntekijää ja olimme myös vuonna 2017 mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen olemme sitoutuneet:
    • Hyvä hakijakokemus
    • Mielekäs työ
    • Perehdytys ja ohjaaminen
    • Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
    • Kohtuullinen palkka
    • Kirjallinen työsopimus ja -todistus

Suurista hakijamääristä huolimatta olemme ISS:llä nyt ja tulevaisuudessa kasvavien työvoiman saatavuus- ja kohtaantohaasteiden edessä. Siksi teemme paljon työtä sen eteen, että voimme tarjota työntekijöidemme elämäntilanteeseen sopivan työsuhteen. Haluamme myös tarjota erilaisia ja uusia väyliä työelämään vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja -harjoittelijoille.

Tavoitteemme on kehittää ISS Palveluista palvelualan halutuin ja vastuullisin työnantaja. Rekrytoinnissa keskitymmekin löytämään työntekijät, joilla on oikeanlainen palveluasenne.

Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ISS:lle ensiarvoisen tärkeitä.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Henkilöstömme terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmää (HSE Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Järjestelmissä on kuvattu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallinta ja kehittäminen. Olemme saaneet OHSAS 18001 -sertifikaatin vuonna 2017.


Työhyvinvointiohjelma tukee ISS:n visiota olla maailman paras palveluyritys.

2.4.1 Työhyvinvointiohjelma

Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma

ISS:n Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena on ennakoida henkilöstöömme kohdistuvia työterveys- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstömme hyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena on alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Työhyvinvointiohjelma 2016–2018

Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma tukee ISS:n visiota johtamalla ja tukemalla henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja kykyä palvella asiakasta. Visio, maailman paras palveluyritys, tavoitetaan olemalla yksilötasollakin yksi parhaista.

Jokaisella ISS:läisellä on vastuu pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Työhyvinvointi koostuu hyvinvoivista yksilöistä, voimaa antavasta, osallistavasta johtamisesta sekä turvallisesta työstä ja työympäristöstä. Vastuullisena työnantajana henkilöstön työkyvyn tukeminen läpi työuran on meille tärkeää.

Jatkuva sairauspoissaolojen seuranta vaatii vahvaa työkykyketjua.

Painopisteinä vuodelle 2017 olivat työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tiimin uudistaminen ja vahvistaminen sekä prosessien uudelleen kehittäminen ja yksilöllisten voimavarojen käyttöönoton käynnistäminen. Tärkeänä painopisteenä on ollut myös verkostoyhteistyön kehittäminen vahvan työkykypolun varmistamiseksi sekä yhteisten mittareiden uudelleen määrittäminen, henkilöstömme oman liikunta-aktiivisuuden lisääminen, ennalta ehkäisevään työturvallisuuteen panostaminen erityisesti turvallisuushavaintojen määrää lisäämällä sekä perehdytyskäytänteiden parantaminen.

Seuraamme työhyvinvoinnin tasoa kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan tunnuslukuihin peilaten, OPS-henkilöstökyselyn (Our People Survey) tuloksilla sekä työkykyjohtamisen mittareiden perusteella.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen seuranta on ISS:llä perusesimiestyötä. Jokainen esimies tietää sairauspoissaolokustannusten vaikutuksen liiketoimintaan. Sairauspoissaolokustannusten pitäminen laskusuunnassa vaatii jatkuvaa seurantaa ja aukotonta työkykyketjua.


Sairauspoissaolot (%)

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi – keinoina mm. tehokkaat työkalut ja prosessit, kuten työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmä sekä varhaisen tuen malli.


VoimiSSa-treeni tuo virtaa työpäivään

VoimiSSa-treeni
ISS:n pääkonttorilla voi taukojumpan lisäksi hyödyntää työergonomian viimeisimpiä innovaatioita.

– Jalan heilautus eteen ja taakse. Käsien liike lähtee hartoista asti! työhyvinvointipäällikkö Minna Kulju ohjeistaa iloisesti.

ISS edistää työhyvinvointia VoimiSSa-treenillä eli tutummin taukojumpalla. Liike virkistää ja saa ajatukset kulkemaan astetta jouhevammin. Hyvinvoinnista huolehtiminen työpäivän aikana on entistä tärkeämpää, kun työurat pitenevät ja arki on kiireistä.

– Työntekijöiden hyvinvointia edistetään ja huolletaan ensimmäisestä työpäivästä asti. Tarjoamme työntekijöille esimerkiksi ergonomiavalmennusta ja työfysioterapeutin palveluita. Hyvinvoivat työntekijät pitävät asiakkaistamme hyvää huolta, ISS:llä työhyvinvointia kehittävä Minna Kulju kertoo.

Työhyvinvoinnin peruspilareita ovat riittävä valaistus, hyvä ilmanlaatu ja ergonominen työpiste, mutta muitakin kokeiluja on tehty. Miltä kuulostaisi työnteko kävelytyöpisteellä tai Wellness-pallon päällä? ISS:n pääkonttorilla voi taukojumpan lisäksi hyödyntää työergonomian viimeisimpiä innovaatioita. Tulevaisuudessa työntekijät voivat päästä kokeilemaan esimerkiksi terveyshuonetta.

Mahdollisuudet omasta hyvinvoinnista halutaan pitää käden ulottuvilla niin ISS:n työntekijöille kuin yrityspuisto Ultimes Business Gardenin muidenkin yritysten työntekijöille. VoimISSa-treenin ohjeet ilmestyvät taukotilan ruudulle, ja kahvakuulaan ja jumppakemppiin voi tarttua silloin, kun itselle parhaiten sopii.



2.4.2 Työterveyshuolto

ISS:n esimiehet ja työterveyshuollon tiimit tekevät pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työterveyshuoltoyhteistyötä. Kumppanuusperiaatteella rakennettava yhteistyö kehittää työterveyskulttuuria.

Ennakoiva ja reagoiva työkykypolku on välittävää ja vastuullista esimiestoimintaa työkykyjohtamisessa. Varhainen puuttuminen, yhteistyö sekä toimenpiteet vakuutusyhtiön, Kelan ja työterveyden kesken tukevat nopeaa ja oikea-aikaista työhönpaluuta.

ISS ja työterveyshuolto ovat kehittäneet prosesseja aktiivisesti. Sen myötä tilapäisten työjärjestelyiden käyttöön on kiinnitetty erityistä huomioita ja liiketoiminnoissa on panostettu tilapäisten työtehtävien järjestämiseen.


2.4.3 Our People Survey -henkilöstökysely

Our People Survey (OPS) on vuosittain toteutettava henkilöstökysely, johon kutsumme vastaamaan koko henkilöstön pois lukien koeajalla olevat ja alle kymmenen tuntia viikossa työskentelevät henkilöt. OPS-kyselyssä jokaisella ISS:läisellä on mahdollisuus antaa palautetta liittyen omaan työhönsä, työyhteisöön, esimieheen sekä ISS:ään. Olemme toteuttaneet OPS-kyselyä ja sen edeltäjiä Suomessa jo yli 20 vuotta. Vuodesta 2010 lähtien kysely on toteutettu yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ja sittemmin globaalisti yli 50 ISS-maassa.

Tulokset käydään läpi sekä koko organisaation tasolla että tiimikohtaisesti. Esimiesten johdolla kukin tiimi laatii itselleen oman kehittämissuunnitelman, jonka etenemistä seuraamme systemaattisesti vuoden aikana.

Henkilöstökyselyn tulokset paranivat kaikissa kyselyn teemoissa.

Our People Surveyn vastausprosentti nousi edellisvuodesta ja oli vuonna 2017 kyselyn toteutushistorian korkein, 76 prosenttia. Vastaamaan kutsuimme 5937 henkilöä.

Vuosi Vastausprosentti (%)
*Vuonna 2013 siirryttiin kokonaan sähköiseen vastauslomakkeeseen, mikä osaltaan selittää pienempää vastausprosenttia sinä vuonna.
2017 76
2016 71
2015 70
2014 64
2013 55*
2012 63
2011 63

OPS-kyselyn tulokset kokonaisuudessaan olivat positiiviset ja paranivat kaikissa kyselyn teemoissa: työolosuhteet, esimies, kehitys, tiimi ja yritys. Tulokset osoittavat, että suurin osa henkilöstöstämme kokee pystyvänsä tekemään työnsä hyvin ja on motivoitunut työn tekemiseen. NPS-tulos, joka mittaa kuinka todennäköisesti henkilöstömme suosittelee ISS:ää työpaikkana, säilyi hyvällä tasolla (31). Kyselyyn vastanneet toivoivat vuonna 2017 parannusta mahdollisuuksiinsa edetä työssään tai vaihtaa työtehtäviä sekä lisää palautetta työstään.


Henkilöstökyselyn tulokset

HEHKU-kyselyn tulokset

Palkitut esimiehet: "Teen työni tiimiäni varten"

Esimiehet kertovat
Toimiva tiimi on yhtä lailla tiimiläisten kuin esimiesten ansiota.

Taitava esimies luo tiimiläisilleen olosuhteet, joissa he pystyvät onnistumaan ja tekemään työnsä täysillä. Kolme Our People Survey -henkilöstökyselyssä erinomaista palautetta saanutta esimiestä kertoo, mitä hyvältä esimieheltä edellytetään.

– On tärkeää ymmärtää, että kaikki työntekijät ovat osa kokonaisuutta. En työskentele yksin, vaan minulla on osaava tiimi ympärilläni, kertoo 30 vuotta esimiehenä työskennellyt aluepäällikkö Jarmo Karhunen.

Samaa mieltä ovat muutkin palkitut esimiehet: toimiva tiimi on yhtä lailla tiimiläisten kuin esimiesten ansiota. Nykypäivänä esimies ei istu yksinään norsunluutornissa, vaan hän suosii keskustelevaa johtamiskulttuuria ja on tiimiläistensä käytettävissä.

– Olen esimiehenä läsnä tiimini jokapäiväisessä arjessa. Kun joku työntekijöistä on lomalla, siirrän toimistotyöni seuraavalle viikolle tai teen pidempää päivää ja osallistun ravintolan pyörittämiseen, kertoo vuonna 2006 ISS:n palvelupäällikkönä aloittanut Marja Ahonen.

Hyvä esimies huolehtii myös tiedonkulusta ja siitä, että työstä saa palautetta.
– Juomme joka aamu yhdessä aamukahvit ja käymme samalla läpi päivän asiat ja asiakkailta saadut palautteet. Lisäksi syömme usein lounaan yhdessä, mikä edistää tiimin yhteishenkeä ja työhyvinvointia, kertoo Ahonen.

Positiivinen palaute motivoi, mutta yhtä lailla esimiehen tulee osata ja uskaltaa antaa rakentavaa palautetta.

Eteenpäin katsova asenne luo kehittymisen puitteet myös tiimiläisille, joiden jatkuvasta uuden oppimisesta esimiehet osaltaan vastaavat.

– Jos kehittävää palautetta ei anneta, palapelistä puuttuu puolet. Avoimuus ja rehellisyys ovat kaiken tiimityön perusta, jolloin tiimin kanssa pystytään käymään läpi vaikeatkin asiat, palvelupäällikkö Heini Toivanen sanoo.

Esimies ei voi jämähtää tuttuihin rutiineihin, sillä työelämä vaatii muutoksiin sopeutumista. Eteenpäin katsova asenne luo kehittymisen puitteet myös tiimiläisille, joiden jatkuvasta uuden oppimisesta esimiehet osaltaan vastaavat.

– Työssä kehittyminen on itselleni tärkeä arvo, ja haluan mahdollistaa sen myös tiimilleni. Esimerkiksi tällä hetkellä osa tiimiläisistäni käy englannin tunneilla, he vahvistavat siten kielitaitoaan, Toivanen kertoo.

Palkitut esimiehet kertovat hakeutuneensa johtotehtäviin haastavan työn innoittamina.

– Esimiestyö ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, sillä haasteita tulee päivittäin vastaan. Vaikeuksien kääntäminen voitoksi tuo kuitenkin onnistumisen kokemuksia, Jarmo Karhunen sanoo.

Osaava tiimi helpottaa myös esimiehen työtä. Oli takana sitten pitkä tai hieman lyhyempi ura, eivät esimiehet olisi suoriutuneet siitä ilman tiimejään.

– Minulla on aivan huipputiimi. On ilo työskennellä motivoituneiden ja ammattitaitoisten henkilöiden kanssa. Tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta heidän kanssaan, kehuu Karhunen.

ISS mittasi esimiestaitoja syksyllä 2017 Our People Survey -kyselyllä, joka keräsi ennätyksellisen korkean vastausprosentin. Tulosten perusteella palkittiin 12 esimiestä, joiden tiimit arvioivat heidän suoriutuneen erinomaisesti perehdyttämisessä, tiedonkulussa, palautteen antamisessa ja johtajuudessa.



2.4.4 Työturvallisuus

Olemme ISS:llä sitoutuneet turvallisuuteen ja sen jatkuvaan parantamiseen ylimmästä johdosta alkaen. Johdon sitoutuminen turvallisuuteen tehdään näkyväksi esimerkiksi Personal Safety Action Plan -turvallisuuslupauksella sekä johdon turvakierroksilla. Seuraamme turvallisuuden tunnuslukuja ja valittujen painopisteiden toteutumista systemaattisesti. Johtoryhmämme ja hallituksemme kokoukset alkavat aina työturvallisuusasioilla. Asialistalle kuuluu myös sattuneiden vakavien tapaturmien käsittely, erityisesti tapaturmaan johtaneiden syiden ymmärtäminen ja oppien jakaminen.

ISS-konsernin HSEQ-toimintajärjestelmä, kansainvälinen OHSAS 18001 -standardi, työsuojelun toimintaohjelmamme sekä laki ja säännöt asettavat raamit turvallisuusjohtamiselle.

Katso ISS:n turvallisuussäännöt tästä

Työturvallisuus on kaikkien agendalla.

Systemaattinen työ turvallisuuskulttuurin rakentamiseksi näkyy tunnusluvuissamme. Tapaturmien määrä jatkoi alenemistaan, ja tapaturmataajuus (LTIF) parani 25 % tasolle 17,8. ISS-konsernissa tapaturmataajuus oli 3,6. Vaikka emme ole vielä saavuttaneet tavoitettamme, suunta on oikea. Merkittävä osa tapaturmista on johtunut liukastumisista ja kaatumisista työssä ja työmatkalla. Sen vuoksi olemme panostaneet liukkauden hallinta -ohjelmaan.

Oleellinen osa liukkauden hallinta -ohjelmaa ovat turvallisuuskeskustelut tiimeittäin. Otamme henkilöstön mukaan tunnistamaan oman työmatkansa, työnsä ja työkohteensa liukastumisriskejä ja miettimään keinoja riskin vähentämiseksi.

Työturvallisuus on työsuojeluvaltuutetun sydämen asia

Työsuojeluvaltuutettu Matti Paakala
Työsuojeluvaltuutetut edistävät työterveys­huoltoon ja ergonomiaan liittyviä asioita, valvovat ylitöiden kertymistä sekä perehdyttävät työntekijöitä oikean­laisiin työtapoihin.

Työsuojeluvaltuutettu Matti Paakala on salamana paikalla työtapaturman sattuessa. Tärkeintä on kuitenkin onnettomuuksien ennaltaehkäisy, jotta jokainen ISS:läinen voi tehdä työnsä terveellisesti ja turvallisesti.

– Työsuojeluvaltuutettuna olen työntekijöiden edustaja ja turvallisuusasioiden eteenpäinviejä. Pyrkimyksenäni on vähentää tapaturmien määrää, ja siinä olemme kollegoideni kanssa onnistuneetkin, kertoo Paakala.

Työnkuva on laaja: työsuojeluvaltuutetut edistävät työterveyshuoltoon ja ergonomiaan liittyviä asioita, valvovat ylitöiden kertymistä sekä perehdyttävät työntekijöitä oikeanlaisiin työtapoihin. Työtä riittää myös esimiesten tukemisessa, turvallisuusaiheisessa tiedottamisessa sekä ristiriitojen ratkaisemisessa. Työtehtäviin kuuluvat siten kaikki työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät asiat, olivatpa ne kuinka suuria tai pieniä tahansa.

– Parasta työssä on uuden oppiminen ja se, kun saa jonkin asian kuntoon. Huomasin eräässä keittiökohteessa, kuinka yksi työntekijä joutui nostamaan viiden litran kahvitankin pöydältä toiselle. Siirrätin koko kahviautomaatin linjastoon, jolloin nostotyö jäi henkilökunnalta pois. Pikku juttu, mutta sillä vältettiin turhaa nostamista.

ISS:n tyypillisimpiä tapaturmia ovat kompastumiset, liukastumiset ja kaatumiset. Liukkailla talvikeleillä moni tapaturma olisi vältettävissä liukuesteillä, jos vain työntekijät ottaisivat ne käyttöönsä.

– Työturvallisuuteen liittyvät asiat on hyvä pystyä perustelemaan. Liukuesteitä ei käytetä vain siksi, että esimies käskee. Ajatusmaailman muuttaminen on työsuojeluvaltuutetun tärkein työ, Paakala sanoo.

Työntekijöiden on helppo ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun arkaluontoisissakin asioissa.

Lain mukaan työsuojeluvaltuutetun yhteystietojen on oltava kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Siksi työntekijöiden on helppo ottaa yhteyttä arkaluontoisissakin asioissa.

– Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on luottamustehtävä, ja meillä on hyvin tarkat salassapitovelvollisuudet. Olemme työntekijäasemassa, joten työntekijöiden on usein helpompi puhua meille kuin esimiehilleen, aiemmin rakennusmiehenä työskennellyt Paakala jatkaa.

Vaikka työasiat on tärkeää jättää työpaikalle, haluaa Paakala pitää puhelimen auki vielä myöhään illallakin.

– Jos pystyn viiden minuutin puhelulla auttamaan työntekijää, se ei vie paljon aikaani, mutta voi olla suuri apu toiselle. Usein pelkkä kuunteleminen auttaa.

ISS:llä on erikseen työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut, jotka pitävät huolen edustamansa kohderyhmän turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista. Työsuojeluvaltuutettu auttaa ja kuuntelee ristiriitatilanteissa ja voi viedä esimerkiksi kuormittumisasioita Työsuojelutoimikuntaan tiedoksi.


Tavoitteemme on Suunta 100 -visio.

Suunta 100 -visio

ISS-konsernin globaalin työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristövision nimi on Suunta 100.

  1. Me pyrimme olemaan numero 1 omalla alallamme ja haluamme, että meidät tunnistetaan alan johtavaksi toimijaksi työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöasioissa.
  2. Meidän työpaikoillamme on 0 kuolemaan johtavaa työtapaturmaa.
  3. Vakavia onnettomuuksia ja työtapaturmia sattuu työpaikoillamme 0.

Tahtomme tulla tapaturmattomaksi työpaikaksi vaatii panostamista koko henkilöstön turvallisuusosaamisen ja asenteen lisäämiseen.

Vuonna 2017 työturvallisuustoimenpiteitämme Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi olivat muun muassa:

  • Turvallisuus- ja laatukierrokset: laadun arvioinnin lisäksi havainnoimme aina turvallisuuden tai terveyden riskitekijöitä. Turvallisuuden ja laadun arviointikierroksia tehdään vuosittain noin 25 000
  • Turvallisuushavaintoprosessin tehostaminen: havaintoja tehtiin 15 000
  • Turvavarttien kehittäminen osallistavammaksi
  • Turvallisuus osaksi kehityskeskustelua ja tavoiteasetantaa
  • Turvallisuuden teemapäivien hyödyntäminen, kuten 112-päivä ja kansainvälinen työturvallisuuspäivä
  • Turvallisuuden verkkokoulutukset
  • Tehostettu tapaturmien tutkiminen ja oppien jakaminen
  • Oman työtehtävän riskienarviointikäytännön vahvistaminen
  • Oikeat riskit -hanke: osallistumme Työsuojelurahaston tukemaan ja Tampereen teknisen yliopiston vetämään hankkeeseen, jonka tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja riskienarvioinnin laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kasvattamiseen.

Kannustava merkki oikeansuuntaisesta turvallisuuskulttuurin rakentamisesta ovat ulkopuolisilta tahoilta saadut tunnustukset. Helmikuussa saavutimme historian toiseksi korkeimman pistemäärän teollisuuden palvelutoimittajien HSEQ-arvioinnissa. Arvioinnin toteutti Inspecta Sertifiointi Oy. Syyskuussa vastaanotimme OHSAS 18001 -sertifikaatin merkkinä kyvykkyydestämme kehittää turvallisuuden ja terveyden johtamisjärjestelmää jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti. OHSAS-auditoinnin suoritti ja sertifiointipäätöksen teki Bureau Veritas Certification Finland.

HSEQ bv-certification

25 % Vuonna 2017
tapaturmataajuus (LTIF) parani 25 %.


Turvavarttikeskustelulla käytännön toimenpiteisiin

Turvavartti on ISS:llä globaali käytäntö. Meillä on joka kuukausi kaksi erilaista teemaa, joita esimiehet käsittelevät henkilöstönsä kanssa. Turvavarteista on tehty vuorovaikutteisempia tavoitteena tunnistaa kehittämiskohteita yhdessä henkilöstön kanssa. Turvavarttiteemoista on rakennettu turvavarttikalenteri, joka muistuttaa tärkeistä teemoista ja on osa jatkuvaa perehdyttämistä. Teemoina on ajankohtaisia asioita työturvallisuudesta, työterveydestä, työkyvystä ja ympäristöasioista.

Turvallisuus on syste­maattista työtä, ei yksittäinen teko.

ISS:n työturvallisuuskulttuuria rakennetaan systemaattisella työllä entistä ennakoivammaksi. Turvallisuus on keskeinen arvo meille. Haluamme varmistaa, että jokainen ISS:läinen ymmärtää vastuunsa omasta, kollegansa, asiakkaan ja muiden turvallisuudesta.

Vuoden 2017 Vuoden turvallisuusteko -palkinnon voitti Anu Suutari tiimeineen. ISS Directin palveluesimies Anun tiimille ei ole sattunut yhtään tapaturmaa kahteen vuoteen. Anu on osoittanut omalla työllään, että turvallisuus ei saa olla onnesta kiinni, vaan se pitää ansaita. Anu on todennut, että turvallisuus on systemaattista työtä, ei yksittäinen teko. Turvallisuus näkyy Anun tiimin arjessa esimerkiksi vahvana sitoutumisena turvallisuushavaintoprosessiin. Anun tiimiläiset tekevät aktiivisesti havaintoja, ja Anu esimiehenä käsittelee havainnot säännöllisesti tiimipalavereissa. Anu kiinnittää myös erityistä huomiota työntekijöiden ergonomiaan, suojainten käyttöön sekä omien tilojen siisteyteen ja järjestykseen. Onneksi olkoon Anu ja tiimi!

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Siksi arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sitä panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja koko toimialan arvostukseen sekä vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n koulutustarjonta kattaa monipuolisesti niin perusammatillisen osaamisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin esimiestyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävän valmennuksen. Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla.

Panostamme jatkuvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme henkilöstön osaamisen korkean tason, ISS:n strategian toteutumisen sekä asiakaslupausten lunastamisen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Tahtotilamme on olla maailman paras palveluyritys, ja siihen pääsemme vain pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin sekä jokaisen sitoutumisella yhteisen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyö muiden ISS-maiden kanssa on jatkuvaa, ja esimerkiksi asiakkuuksien ja johtamisen kehittämisen valmennusohjelmat kehitetään yhteistyössä usean ISS-maan kanssa. Näin varmistamme mahdollisimman laajan osaamisen hyödyntämisen eri maiden kesken sekä huolehdimme siitä, että parhaat käytännöt eri maiden välillä jalkautuvat jokaisen käyttöön. Kansainvälisistä, konsernin sisäisistä koulutusohjelmista vastaa ISS University.



2.5.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Huolellisen perehdyttämisen kautta varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä sekä perehdytysmenetelmistä vastaa People & Culture -tiimi laatimalla valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja seuraamalla niiden suorittamista. ISS-konsernissa on määritelty globaalisti, mitä uuden esimiehen ja työntekijän perehdytys pitää minimitasolla sisällään. Lisäksi huomioimme perehdytyksen uudistamisessa työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä rakensimme prosessista mahdollisimman selkeän perehdyttävän esimiehen näkökulmasta.

Huolellinen perehdyttäminen antaa hyvän lähtökohdan töiden aloittamiseen.

Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme myös määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävistä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuok­ratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen toteutumisen ja seuraamme perehdytysten toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.



2.5.2 Jatkuva kehittyminen

Koulutus- ja valmennusohjelmiemme suunnittelu pohjautuu yrityksen strategiaan, työtehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä tavoite- ja kehityskeskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Tavoite- ja kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Tavoite- ja kehitys­keskustelut ovat olennainen osa henkilöstö­johtamistamme.

Strukturoitujen keskusteluiden avulla vahvistamme henkilöstömme sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Hyvällä johtamisella haluamme varmistaa, että jokainen tietää omalle työtehtävälleen asetetut odotukset ja tavoitteet. Samalla pääsemme rauhassa keskustelemaan myös henkilökohtaisesta kehittymisestä, työssä jaksamisesta sekä hyvinvointia ja työturvallisuutta koskevista teemoista. Työntekijöidemme tavoite- ja kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden osalta käytäntö on kaksi kertaa vuodessa.

Rohkein askelin palveluesimieheksi

Palveluesimies Johan Sträng
"Kehittymiseeni on vaikuttanut ennen kaikkea se, että töissä on saanut olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä", Johan Sträng kuvailee.

Palveluesimies Johan Sträng ottaa vieraat vastaan Espoossa sijaitsevan Outotecin pääkonttorin aulassa. Hänen leveän hymynsä rinnalla jopa ulkona helottava aurinko jää kakkoseksi.

Strängillä tulee pian täyteen 14 vuotta ISS:n työntekijänä. Nykyisessä palveluesimiehen tehtävässään hän on toiminut puolitoista vuotta.

Ura ISS:llä alkoi keväällä 2004, jolloin Sträng oli omien sanojensa mukaan välitilassa.

– Ei ollut töitä, varusmiespalvelus oli juuri suoritettu ja kokkikoulu kesken. Yhtenä päivänä naapuri soitti ja kysyi, tarvitsenko töitä. No tarvitsinhan minä, Sträng muistelee.

Uusi työpaikka järjestyi lääkealan yrityksestä. Yrityksen siivouksesta ja laitehuollosta vastasi ISS, ja niinpä Strängistä tuli välinehuoltaja. Työhön kuului siivoustöitä ja lääketuotantokoneiden osien pesua.

Kokemuksen karttuessa myös Strängin vastuut lisääntyivät. Hänestä tuli ensin tiiminvetäjä, sitten palveluohjaaja. Seuraava askel uralla koitti vuonna 2015, jolloin Sträng aloitti palveluesimiesharjoittelijana kollegan jäädessä hoitovapaalle. Vuosi kului kokeneen esimiehen vierihoidossa, uusia tietoja ja taitoja omaksuen.

Kun hoitovapaalla ollut työkaveri palasi töihin, Strängille tarjoutui mahdollisuus aloittaa työt palveluesimiehenä Outotecin pääkonttorilla. Tuttu työympäristö lääkeyrityksessä jäi taakse, ja nyt Sträng vetää Outotecin tiloissa 14-henkistä tiimiä, jonka vastuulla on yrityksen aulapalveluiden lisäksi puhtaanapito ja tilanhallinta.

– Jos joku olisi viisi vuotta sitten sanonut, että olet esimies ja sinulla on oma kohde, niin en olisi heti ollut niin varma. Kehittymiseeni on vaikuttanut ennen kaikkea se, että töissä on saanut olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, Sträng tiivistää.

Sträng arvostaa mahdollisuutta keskittyä esimiestyöhön ja omaan kehittymiseen. Vaikka tekemällä oppiminen on sopinut Strängille opiskelemista paremmin, on erityisesti tilanhallinta saanut hänet innostumaan opiskelusta.

– Ison talon etu on se, että aina löytyy joku, jolta saa neuvoa ja apua. Myös muissa kohteissa voi käydä tutustumassa, miten asiat niissä järjestetään.

Kahden vuoden päästä Sträng toivoo näkevänsä itsensä samassa hommassa esimiehenä. Jossain vaiheessa toiveena on saada lisää vastuuta. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika.

– Nyt haluan keskittyä tähän työhön ja tehdä sen mahdollisimman hyvin.

Palveluesimiehen kolme tärkeää ominaisuutta

  • Erilaisuuden ymmärtäminen. Kyky ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
  • Organisointikyky. Useiden lankojen pitäminen käsissä yhtä aikaa ja hommien hoitaminen tasapuolisesti.
  • Ihmisten motivointi. Esimiehen tehtävänä on ymmärtää, kuunnella ja motivoida muita.

Matkalla maailman parhaaksi

Vuonna 2017 jatkoimme vahvaa panostusta palvelukulttuurin muutokseen muun muassa asiakkuusjohtamiseen sekä erinomaiseen asiakaspalvelukokemukseen tähtäävillä ohjelmillamme. Painopisteenämme on edelleen ollut Service with a Human Touch- ja Leading Service with a Human Touch -koulutuskokonaisuudet. Ohjelman kautta valmennamme henkilöstöämme erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen tuottamiseen ja asiakkaalle luvatun arvolupauksen toteuttamiseen. Asiakaskokemus, joka syntyy arjen palvelutilanteissa, on kaiken keskiössä. Jokaisella meillä on tärkeä rooli erinomaisen palvelukulttuurin lähettiläänä. Henkilöstömme jäsenistä 2 442 oli vuonna 2017 koulutettu palvelukulttuuriin.


2.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on niin ylimmän johdon kuin henkilöstön edustus.

126 Vuonna 2017
tutkintoon valmistui 126 henkeä.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen tavoitteena on, että tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuu vuosittain 250 henkeä. Vuonna 2017 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli 248 ISS:läistä ja ammatilliseen tutkintoon valmistui 126 henkeä.

Koulutamme henkilöstöämme tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella asiakaskohtaisesti räätälöidyissä koulutusohjelmissa, työturvallisuudessa, asiakaspalvelutaidoissa ja palvelukäyttäytymisessä, palvelukonseptin hallinnassa, ympäristöasioissa sekä laadunhallinnassa. Vuosittaisen ammatillisen osaamisen tavoiteasetannassa huomioidaan työtehtävien hoitamisessa tarvittavien lupien ja pätevyyksien kouluttaminen. Esimiestaitoja vahvistamme esimiesten ja johdon valmennusohjelmilla. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa verkkokursseja.

"Töissä oppii paljon enemmän kuin koulun penkillä"

Samu Koponen
Oppisopimusjakson alussa työtehtävät olivat pitkälti muiden putkiasentajien työn seuraamista ja pieniä avustavia töitä, mutta vähitellen vastuu on lisääntynyt.

ISS Palveluiden nuorin oppisopimusopiskelija Samu Koponen, 18, kurvaa pienellä Audillaan parkkipaikalle. Haastatteluhetkellä kesäloman viimeiset päivät ovat käsillä, mutta Koposen aamu on kulunut ISS:n pääkonttorilla. Siellä hän käy aika-ajoin keskustelemassa oppisopimuskoulutuksestaan koulutuspäällikön ja työnjohtajan kanssa.

Tekemällä oppiminen on Koposelle mieleen, ja siksi hän suorittaa nuorisoasteen perustutkintoa oppisopimuksella. Kyseessä on pilottihanke, ja Koponen on ensimmäinen oppisopimusopiskelija, joka on aloittanut opinnot ISS Palveluilla heti peruskoulun jälkeen.

Aidoissa kohteissa työskennellessä työkokemusta kertyy rutkasti enemmän kuin ammattikoulun penkillä, mitä Samu Koponen pitää pelkästään positiivisena asiana.

– Jos kaikki alaan liittyvä oppiminen tapahtuisi koulussa, olisin ihan hukassa työmaalla. Töitä tekemällä olen oppinut suurimman osan taidoistani. Jotta saan tutkintotodistuksen, minun täytyy kuitenkin käydä kurssit ja suorittaa näyttökokeet.

Oppisopimusjakson alussa työtehtävät olivat pitkälti muiden putkiasentajien työn seuraamista ja pieniä avustavia töitä, mutta vähitellen vastuu on lisääntynyt. Nyt Koponen työskentelee kollegoidensa työparina, ja wc-istuinten, vesihanojen ja suihkujen asentaminen sujuu jo näppärästi.

Vaikka Koposella ei juuri ollut ennakkokäsitystä putkiasentajan työstä opintoja aloittaessaan, on työn monipuolisuus yllättänyt positiivisesti. Myös työkaverit ovat ottaneet oma-aloitteisen Koposen hyvin vastaan.

– Olen meidän 10-henkisen tiimin nuorin, totta kai, mutta olemme silti samalla aaltopituudella. En ole edes kaivannut omanikäistäni seuraa. On vain mukavaa, että työ ja vapaa-aika pysyvät erillään, hän kertoo.

Kolmannen oppisopimusvuoden alussa valmistuminen kutkuttaa jo mielessä. Vaikka tekemällä oppiminen on ollut erittäin mieluista, odottaa Koponen jo innolla opintojen jälkeistä elämää.

– Tulevaisuudessa haluaisin suorittaa ammattitutkinnon, joka on perustutkintoa laajempi ja vaativampi. Toivoisin myös, että saisin jatkaa ISS:llä, sillä tunnen talon tavat ja osaan toimia niiden mukaan.

Vaikka pilottihanke on toisinaan vaatinut asioiden sumplimista koulun ja työpaikan välillä, on kaikki lopulta sujunut erinomaisesti.

– Nyt näyttää jo hyvältä, kun ollaan loppusuoralla, Samu Koponen sanoo.



2.5.4 Investoinnit

Vuonna 2017 toimihenkilörooleissamme olevat työntekijät käyttivät koulutukseen yhteensä yli 1 000 päivää eli keskimäärin 1,2 päivää per toimihenkilö. Työntekijärooleissamme olevat kouluttautuivat yhteensä yli 3 500 päivää eli keskimäärin 0,5 päivää per työntekijä. Lisäksi tutkintoon valmistui 126 henkeä.

ISS:llä on käytössä 45 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusta liittyen perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Verkkokoulutuksia suoritettiin yhteensä 15 394 kertaa vuonna 2017, mikä vastaa yhteensä 1 026 päivän opiskelua.

15394 Vuonna 2017 suoritettiin 15 394 verkkokoulutusta.


Palkitseminen
ISS palkitsee hyväs­tä suoriutumisesta pikapalkkioilla.

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta käytössä on IPE (International Position Evaluation) -vaativuudenarviointijärjestelmä. Palkitseminen on tapa huomioida onnistuneet suoritukset.

ISS palkitsee hyvästä suoriutumisesta pikapalkkioilla. Perusteena voi olla esimerkiksi yksittäinen hyvä suoritus, kehitys- tai myynti-idean esiintuominen tai asiakkaalta saatu positiivinen palaute. Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitsemalla vuosittain esimiehiä, jotka saavuttavat OPS-henkilöstötyytyväisyyskyselyssä hyvät tulokset. Työturvallisuuteen kannustetaan palkitsemalla yksiköitä tapaturmattomasta jaksosta. Yksittäisiä työntekijöitä kannustetaan pikapalkkioilla tekemään turvallisuushavaintoja.

ISS palkitsi myös vuonna 2017 työntekijöitään Omena-palkinnolla. Omena-ohjelman tarkoitus on rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria palkitsemalla henkilöitä, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palvelukokemuksia ja auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Omena-ohjelman avulla nostetaan esiin esimerkillisiä työkavereita inspiraatioksi muille.

Ohjelman perusta on ”oman omenan löytäminen”. Tällä viitataan oman työn merkityksellisyyden löytämiseen ja sen ymmärtämiseen, miten henkilö voi auttaa asiakasta saavuttamaan omat tavoitteensa. Jokainen Omena-ehdokas palkittiin pikapalkkiolla ja kiitoksella. Rahapalkkion saavia voittajia valittiin joka kuukausi ehdotettujen keskuudesta seitsemän eli yksi jokaisesta ISS:n liiketoimintayksiköstä. Vuoden lopulla valittiin kuukausivoittajien keskuudesta liiketoimintayksikön voittaja, joka sai palkinnoksi iPadin ja jatkoi kilpailemista 5 000 euron arvoisesta ISS Vuoden Omena -palkinnosta. ISS Vuoden Omena -voittaja jatkoi vielä ISS Globaali Omena -kilpailuun. ISS Suomen Vuoden Omena -palkinnon voitti Antti Aho.


Sisäinen viestintä
Toimitusjohtaja pitää kuukausittain henkilöstölle tiedotustilaisuuden.

ISS:n tärkein voimavara ovat ihmisemme. Tämä näky myös viestinnässämme, joka on merkittävä osa hyvää johtamista: sisäinen viestintämme lähtee liikkeelle johtoryhmätasolta yksiköiden ohjausryhmiin ja edelleen eri tiimeihin.

Esimiehillä on siten tärkeä rooli ISS:n sisäisessä viestinnässä. Vuonna 2017 uudistimme intranetimme. Keskeistä uudistuksessa oli esimiehen työpöydän luominen: työpöydälle on koottu paitsi ne sähköiset työkalut, joita esimiehemme päivittäisessä työssään tarvitsevat, myös kuukausittain ne ajankohtaiset asiat, jotka esimiehet välittävät tiimeilleen. Esimiehille on myös oma Yammer-ryhmä, jossa viestitään ja keskustellaan esimiehille ja heidän tiimeilleen tärkeistä asioista.

Koko ISS:n henkilöstöä palveleva viestintäkanava on töISSä-digilehti. Julkaisemme lehdessä ajankohtaisia työturvallisuus- ja työhyvinvointiartikkeleita sekä tarinoita osaajistamme, eri alojen ammattilaisista. Lehti toimii mobiilisti, jotta sen käyttäminen ja lukeminen on mahdollisimman vaivatonta miltä tahansa päätelaitteelta. Syksyllä 2017 lähetimme kaikille ISS:läisille toimitusjohtajan terveiset myös painettuna esitteenä, johon koostimme lisäksi tärkeimmät digilehden otsikot.

Toimitusjohtaja pitää kuukausittain henkilöstölle tiedotustilaisuuden. Tilaisuus videoidaan ja siitä kirjoitetaan tiedote. Sekä video että tiedote julkaistaan intranetissä. Vuonna 2017 alettiin lisäksi julkaista toimitusjohtajan videoterveisiä: näillä videoilla toimitusjohtaja käy vuoropuhelua toisen ISS:läisen kanssa ajankohtaisesta aiheesta.

Henkilöstön sisäisenä palautekanavana sisäisen viestinnän näkökulmasta toimii Yammerin lisäksi edelleen sähköposti. Kokonaisuutena tärkein palautekanavamme on henkilöstötyytyväisyyskysely Our People Survey.